Naisella on oikeus muuttaa mieltään

Kotiuduin juuri kauppareissulta. Menin siis ostamaan tyttären huoneeseen uusia tapetteja ja tapetointiin tarvittavaa välineistöä, mutta kuinkas taas kävikään. Mä en tykännyt mistään. Tai siis tykkäsin, mutten ko. huoneeseen tai sitten tiesin, ettei tytär tapettia kelpuuttaisi.

Ainoat neutraalit vaihtoehdot vaikuttivat jotenkin vanhanaikaisilta tai sitten liian samanlaisilta kuin nykyinen valko-vaaleanharmaa raitatapetti. Aikani pyörin ja hyörin, koska pyhien aikana remppaa on tehtävä, jos meinaa.

Onneksi päädyin myös seikkailemaan maalihyllyjen väliin, kun inspiraatio iski ja visio piirtyi verkkokalvoille. TaDaa...

Kuva lainattu täältä

Pidän teitä vielä sen verran jännityksessä, etten paljasta, kumpaako ostin. Tää tietty ratkaisee myös mun tapetointipulman samalla. Maalaamisesta mulla on varmasti keskivertokansalaista enemmän kokemusta. Lisäks tykkään maalaamisesta ihan mielettömästi. Oon kai siinä(kin) mielessä vähän outo :)

Tyttären huoneessa on vain kaksi ehjää seinää, joiden edessä kaappia, hyllyä ja muuta huonekalua. Sen takia sopivan tapetin löytäminen olikin haasteellista ja osoittautui tolla valikoimalla mahdottomaksi.

Mä oon kyllä tästä käänteestä enemmän kuin innoissani. Varmaan olisin sutaissut jotain tämäntyyppistä meille jo aikoinaan rempan yhteydessä, jos tällaisia ihanuuksia olis silloin ollut olemassa.

Huomenna illalla aloitan tapettien poiston ja seinien putsaamisen/tasoittamisen.