.

tiistai 30. syyskuuta 2014

Tekemistä talveksi



Mä oon monesti kertonut, etten osaa olla toimettomana. Mutta sen lisäksi mun projektien pitäis aina olla nopeita ja helppoja. Näiden yhdistäminen tarkoittaa sitä, että ideat tuppaa loppumaan joka välissä. On mahdotonta keksiä yhdessä illassa valmiita juttuja joka päivälle.


Kun näin kirpparilla säkillisen jämälankoja kahdella eurolla, päätin aloittaa täysin erilaisen projektin. Tääkin on helppo, mutta nopea tää ei todellakaan ole. 


Aloin virkkaamaan jämälangoista ympyrää ja päätin tehdä sitä suuremmaksi sitä mukaa, kun jaksan ja sopivia lankoja eteen tulee. Nyt ollaan kokoluokassa "tyynynpäällinen". Ehkä jossain vaiheessa päädytään kokoon "torkkupeite". Tai sitten ei.


Sillä ei periaatteessa oo mitään väliä, koska ainakin mulla on nyt joka illaksi tekemistä. Ja tyttären mukaan pyöreää peittoa ei voi olla olemassa, joten stressiä peiton valmistumisellekaan ei ole. Jos tästä sellainen joskus tulee, niin kai se voidaan luokitella sitten ihmeeksi kahdellakin tapaa. Ainakin tää varmasti opettaa mulle kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa. Molemmissa on paljon kehittämisen varaa.

Kiva House Doctorin lankakori on muuten parin viikon takainen heräteostos ihanasta uudehkosta vaasalaisputiikista Minun / Min. Mä oon niin fiiliksissä, että tästäkin kylästä saa vihdoin HAYn tuotteita. Oon muuten poikennut tuolla joka viikko. Parempaa palvelua en oo saanut vielä koskaan missään. Suosittelen piipahtamaan, jos liikutte täällä päin. 
Ja kyseessä ei tälläkään kertaa ole maksettu mainos :)

Pirtsakkaa illanjatkoa!



maanantai 29. syyskuuta 2014

Aika siistiä



Mä siivoan harvoin koko kämpän kerralla. Tai edes saman päivän aikana. Silloin harvoin, kun sellainen ihme tapahtuu, mun on aina urakan päätteeksi kierrettävä pitkin kämppää ja kuvattava se ihmeellinen hetki talteen. Se hetki, kun kaikkialla on siistiä, kestää meillä korkeintaan seuraavaan ruokailuun saakka. Näistä päivistä jää välillä arkistojen kätköihin sellaisia kuvia, joissa ei varsinaisesti oo mitään pointtia, eikä varsinkaan mitään uutta, mutta kun ne kerran on tullut räpsittyä, niin päätin ne myös julkaista; kaikki kerralla.


Tytön huoneen kuvista osa on jo aiemmin julkaistu siinä postauksessa, jossa parvisänky oli kääntynyt matalaksi versioksi parin tunnin hikoilun ja kiroilun jälkeen. Meillä muuten nukutaan taas omassa sängyssä. Jes!!!


Keittiön ja olohuoneen seinä odottelee uutta maalipintaa. Se tulee peittämään alleen tuon tekstin. En oo vaan vielä päättänyt, vetäisenkö vain uuden maalin, vai valkoisen struktuuripinnan. 


Siivouspäivänä tein myös sen mattotestauksen, jossa osan kuvista julkaisinkin. Uuden sohvan tultua täytyy kokeilla Stockholm Randeja uudelleen.


Työpiste on äärimmäisen harvoin tässä kunnossa. Syy jatkuvaan epäjärjestykseen löytyy sijainnista. Eteisessä sijaitseva pöytä on kuin luotu keräämään ylleen kaikki taskun pohjalla majailevat tavarat.


Ja keittiön verho puuttuu edelleen. Malli ja visio on selkeä, mutta innostus ja toteutus puuttuvat.



Ostin muuten yhden purkin patterimaalia, mutta voikos niitä maalata, jos ne on aavistuksen lämpimät? Pitäiskö olla kokonaan pois päältä, vai riittääkö se, ettei patteri oo kuuma? Ei taas tietenkään voinut tätäkään asiaa keksiä kesällä toteutettavaksi :)

Hyvää alkanutta viikkoa!


sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Väkerrysten voittaja



Kivaa sunnuntai-iltaa. Mä oon taas niin tiukasti projekteissani kiinni, että tulin vain pikaisesti huikkimaan arvonnan voittajan.


Listasin jälleen kommentit Exceliin ja annoin Random.org:in hoitaa onnettaren pestin. Arpoja tuli yhteensä 51, joten vaikka määrä jäi paljon aiempia arvontoja pienemmäksi, saatan jatkossakin joskus arpoa jotain omia teelmöksiäni.


Arvan numero 14 takaa paljastui nimimerkki: Mehtäemäntä. Hurjan paljon onnea! Ollaan yhteyksissä sähköpostitse.

Mitäs mieltä te armaat lukijani olette; onko DIY-arvonnat jatkossakin tervetullutta vaihtelua, vai pysytäänkö ostettujen tuotteiden parissa mahdollisten arvontojen osalta?



lauantai 27. syyskuuta 2014

DIY: Simppeli amppeli



Meidän kodissa ei oo yhtäkään ikkunalautaa. Eikä ylipäätään mahdollisuutta laittaa mitään suoraan ikkunan eteen. Ei se oo pahemmin haitannut, koska ei meillä oo koskaan ollut kukkiakaan. Nyt tuo yksi kasvi yllätti positiivisesti selviämällä kesän ulkona ja pitihän sille koittaa väkisin keksiä jokin valoisa paikka täältä sisältäkin.


Hain Sinooperista pakkauksen sellaisia ilmapalloihin tarkoitettuja keppejä ja väsäsin niistä amppelin.


Vähän oli hankala löytää sopivaa narua, jonka sais pujotettua putkesta, mutta ois kuitenkin niin paksua, ettei kiristyessään halkaise ohutta putkea. Päädyin lopulta käyttämään alaosaan juuttinarua ja suoraan yläosaan kaksinkertaista puuvillalankaa. Toivottavasti kestävät.




Vielä vihertää. Ja lehtien pudottelukin tais olla jonkin sisään siirtämisestä johtuva reaktio. Katsotaan, miten tää tässä talvesta selviää. Valoisampaa paikkaa ei meiltä löydy, joten jos vaan muistan kastella aina välillä, niin oon mielestäni kaikkeni tehnyt.

Mitenkäs teidän lauantai on sujunut? Mulla on jotenkin sunnuntaifiilis, enkä oikein osaa tehdä mitään. Keskittymiskyky kestää tasan vartin ja sit jo alkaa kyllästyttää. Onneksi sen yhden vartin jaksoin keskittyä imurointiin alakerrassa ja myöhemmin toisen yläkerrassa, joten välttämätöntä pakkoa ei oo enää minkään asian suorittamisen suhteen. Taidan koittaa seuraavaksi keskittyä vartin johonkin kivaan lehteen.

Kivaa viikonlopun jatkoa! 
Arvonta muuten päättyy tänään ja huomenna selviää voittaja.


perjantai 26. syyskuuta 2014

DIY: Naru kaulaan



Sateista ja synkkää perjantaita. Onpa varsinainen kuvaussää, mutta kuvasin silti. Oli nimittäin ihan pakko, koska huomenna kiikutan väkerrykseni kirpparille myyntiin heti aamusta. Oon siis jatkanut tänään ylijäämämateriaalien hyödyntämisprojektiani ja värkkäsin yhteensä kuus kaulakorua myyntiin.


Hyvin simppeliä, nopeaa ja edullisesti. Päätin laittaa aika lailla materiaalien hinnalla myyntiin, jotta voin sitten ostaa lisää ja kuluttaa aikaani muovaillen.


Punaiset on jotenkin jouluiset, mutta kyllähän sekin juhla jo taas uhkaavasti lähenee. Mä vaan toivon, että nää menis kaupaksi. Ei oo nimittäin mitään järkeä muovailla kymmenittäin helmiä, jo ne kaikki jää omien laatikoiden pohjalle pyörimään. 


Onneks tossa lähenevässä joulussa on se hyvä puoli, et mähän voin sitten jakaa kaikki ylimääräiset joululahjoina pois. Kai miehetkin voi helmiä käyttää? ;)

Kivaa viikonloppua. Mä otan asennon sohvalla ja valmistaudun illan Vain elämää -jaksoon.

P.s. Vielä ehtii osallistua erilaiseen arvontaani, jossa pakettiin kuuluu myös yks kaulakoru. Arvonta löytyy täältä.

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Tekemättömiä hommia


..ja puuttuvia ideoita.

Tää isompi eteinen on ok, mutta peilistä heijastuu se murheenkryyni.


Naulakko on edelleen vailla kunnon kiinnitystä, koska se vaatisi vanhojen reikien pakkeloinnin ja seinän maalaamisen. Mulla ei oo kuitenkaan mitään käsitystä, mitä teen noiden lintunaulakkojen kanssa. Nyt jo tiedän, että niistä pari täytyy käytännöllisyydenkin takia jättää tohon matalammalle tasolle, mutta asettelu ei oo kovin yksinkertaista ja kokeilun vuoksi ei kantavaa betoniseinää porailla.


Taas aletaan elää sitä vuodenaikaa, että pipot ja lapaset valtaavat ton olemattoman pienen tilan ja joku kätevä systeemi pitäis lapsen tamineille keksiä. Oisko olemassa jotain roikkuvaa kangaskassia parempaa vaihtoehtoa? Hylly ei ole järkevä vaihtoehto, koska se pitäis laittaa pienen tilan vuoksi niin korkealle, ettei lapsi sinne yllä. 


Nyt taas ois hyvät neuvot kalliit, koska oma pää lyö tyhjää. Oisko sellainen seinään kiinnitettävä metallikori ihan hirveen näköinen hökötys? Ja mihin kohtaan sen sitten laittais, että myös matalille naulakoille jäis tilaa? Mä inhoan tällaisia 1,5 neliön tiloja, joissa toimivaa ratkaisua tuntuu olevan lähes mahdoton keksiä.

Kun ongelmat on tätä luokkaa, voi kai todeta, että täällä on kaikki ok. Toivottavasti teilläkin. Täällä ilta vierähti melkein huomaamatta ystävän kanssa kirpparikamoja hinnoitellen. Huomenna täyttyy kimppapöytä lähikirpparilla. Nyt iltapalaa ja unille. 


maanantai 22. syyskuuta 2014

Pientä testailua



Kokeilin viime viikolla vähän uhkarohkeaa juttua ja tukin yhden Stockholm Randeista pesukoneeseen. En tiedä kumman puolesta jännitin enemmän; maton vai pesukoneen. Kumpikin selvisi pesuohjelmasta, joten täytyis vielä uskaltaa kokeilla toinenkin. 

Kun roudasin kuivunutta mattoa sisään, oli ihan pakko kokeilla sitä pitkästä aikaa olohuoneeseen. Jospa ne sitten uuden sohvan myötä siirtyisivät taas käyttöön.


Nykyinen vaalea matto on kieltämättä edelleen tosi kiva, mutta talveksi tekee mieli vaihtaa aina jotain erilaista. Voi olla, että nää verhotkin alkaa talvea kohti tuntua vähän turhan kesäisiltä, vaikken mä varsinaisesti vuodenaikojen mukaan sisusta (ainakaan tietoisesti).


Vitsit, että mä odotan innolla ja jännityksellä sitä uutta sohvaa. Oon myös viime päivinä alkanut sormet syyhyten tuijottamaan tota lasipöytää. Mun nimittäin tekis mieli koittaa maalata toi kehys valkoiseksi, mutten oo vielä uskaltanut. Alkaa maalauskelitkin vetelemään viimeisiään, joten kovin kauaa tässä ei voi aikailla. Varmaan ton metallipinnan kuitenkin joutuis spraylla suihkimaan tuolla koivunsiemensateessa.

Nyt viltti korviin ja lepoa. Palelen toista päivää putkeen ihan älyttömästi. Onkohan se syysflunssa nyt rantautumassa meillekin...


sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Erilainen arvonta


Arvonta-aika on päättynyt!

Rohkaistuin lukijakommentin innoittamana kokeilemaan erilaista arvontaa. Mun jämälankojen tuhoamisprojekti ja muut DIY-kokeilut kun tapaavat tuottaa juttuja aina yli oman tarpeen. Niinpä päätin koota tuotoksista arvontapaketin lukijoille.


Oon väsäillyt tähän vuorillisen vetskaripussukan, fimo-korun sekä toisen säilytyspussukan (vaikkapa tuolle korulle).





Toivotaan, että joku innostuu osallistumaan, vaikka palkinto onkin tällä kertaa aika lailla totutusta poikkeava. 

Kivaa sunnuntai-illan jatkoa ja tsemppiä alkavaan uuteen viikkoon.

Arvonta-aika on päättynyt!!!



lauantai 20. syyskuuta 2014

Täällä taas



Taas on väsäilty tyttären huoneessa, mutta vielä jäi toki tekemistäkin. Meinasin tänään teippailla noi pitkän sivun seinää vasten olevat puut valkoisiksi, mutta sitten tajusin yhden hirvittävän asian; valkoinen dc-fix on päässyt loppumaan. Tätä tilannetta ei oo tullut vastaan vuosiin, enkä ehkä oikein osannut ajatella sen olevan edes mahdollista. Mutta en siis päässyt teippailemaan.



Verhon kuitenkin nappasin pois päädyn takaa ja siirsin pesupallovalot roikkumaan ärsyttävästi näkyvien kiinnitysreikien eteen. Kovasti tekis mieli ripustaa noi taulut kiinni seinään, mutta tohon ulkoseinään ei ihan helposti mitään nakutella.


Hunajakennopalloja siirsin vähän ja romua lattioilta keräsin paljon. Onneksi legoröykkiötä on melko helppo siirrellä mattoa heilauttamalla pois kuvausalueelta.
Clasun valosarja on nykyisellään tuolla nurkassa vähän liikaa, mutten saanut lupaa sen siirtämiseen. Meillä noi nimittäin toimivat yövaloina. Kahden nukutun yön jälkeen en ala vielä riskeeraamaan mitään, joten valot roikkukoot toistaiseksi paikoillaan.


Tästä kuvasta huomaa hyvin, miten älyttömän suuren muutoksen yhden verhon poistaminen tähän huoneeseen teki. Paljon enemmän valoa ja jotenkin tosi valkoista. En tiedä, tuntuuko muutos teistä yhtä suurelta, mutta omaan silmään tää huone muuttui tosi paljon.


Piti vielä lopuksi napata kuva tänään poimituista luumuista. Sopivat hyvin tohon vitamiinien viereen. Tuoretta ja luomua. Ja niitä on ihan älyttömän paljon. Mitä hyvää luumuista vois tehdä? Mä oon nimittäin meillä ainoa, joka näitä syö missään muodossa, joten tuoreena ei ihan ämpärikaupalla voi vetäistä.

Meillä on yllättäen lapsivapaa ilta. Taidan hypätä sohvalle loppuillaksi. Rentoa lauantai-iltaa teille myös.



perjantai 19. syyskuuta 2014

Kierrätystä ja kirpparilöytöjä



Tää blogimaailma on melko ihmeellinen paikka. Tätä kautta pääsee tutustumaan ihaniin ihmisiin ja välillä sitä yllättyy ihan totaalisesti. Tässäpä teille yks konkreettinen esimerkki: Kolmen Tähden Kodissa Marika esitteli joskus kivat Siirtolapuutarha-koristetyynynpäälliset, jotka oli ostanut kirpparilta. Mä kommentoin silloin postaukseen, että olen valmis noi ostamaan, jos hän joskus niistä päättää luopua.


Ja sitten kun se luopumisen hetki tuli, niin Marika muisti tarjota niitä mulle ja tehtiin kaupat. Ihan uskomatonta, että joku voi muistaa yhden vanhan kommentin ja viitsii nähdä vaivaa postittamalla tavaran naapurikaupunkiin. Kiitos vielä kerran.


Mä oon monesti meinannut ostaa tätä kyseistä kangasta, mutta pariin isoon tyynynpäälliseenkin menee helposti 1,5 metriä kangasta, joten aina on pihiys iskenyt. Nää kun ei mitenkään varsinaisesti oo meille tyypillisiä värejä, enkä oo osannut ajatella, jaksaisinko niitä kauaa katsella kuitenkaan. Nyt kun tyynynpäälliset muuttivat meille todella edullisesti, onkin mukava huomata, että ne piristää tosi kivasti meidän muuten niin täysin mustavalkoista makkaria. 

Tällainen kaupanteko on sitä todellista kierrätystä. Mutta oon mä vähän tehnyt kirpparilöytöjä ihan siellä lähikirpparillakin.  Viime aikoina on eteen osunut muutamia tosi kivoja vanhoja lastenkirjoja, jotka on ollut ihan pakko kotiuttaa pelkästään siitä syystä, että ne on lapsena ollut mun lemppareita. Oon varmaan lukenut pienenä ihan kaikki Minttu-kirjat pariin kertaan.


Myyrä-kirjan kuvat on syötävän ihania,enkä voinut sitä vastustaa, vaikka hinta oli mun asteikolla vähän yläkanttiin. Vanhoissa kirjoissa on kuitenkin sellaisia jänniä juttuja, että ainakin tätä Peppi-kirjaa joutui ääneen lukiessa sensuroimaan yllättävän paljon. On toi kielenkäyttö ollut lastenkirjoissakin aika erilaista 70-luvulla. 

Nyt mä aion hetken laittaa kämppää kuosiin, että on sitten kiva rojahtaa sohvalle, kun Vain elämää alkaa. Aiotteko te katsoa uuden kauden? Mä jätin kakkoskauden väliin, koska ne artistit ei oikein uponneet. En tainnut katsoa yhtäkään kokonaista jaksoa, vaikka ensimmäinen kausi tuli katsottua varmaan kahteen kertaan. Toivotaan, että tää kausi lunastaa nyt odotukset. 

Ihanaa viikonloppua!



keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Still alive



Siirsin lopultakin eilen terassilla majailleet viherkasvit sisään paleltumasta. Mä oon itsekin yllättynyt, että ne on vielä hengissä. Ilmeisesti tää lämpimään tuominen sai kuitenkin aikaan jonkun shokki-reaktion, koska lehtiä oli yhdessä yössä irronnut melko paljon. Ehkä se siitä tokenee. Suojaruukun heitin pesuun, joten kukka saa hetken majailla mukissa.


Vähän tästä on kesän aikana toi idea päässyt katoamaan. Tietääkö joku, miten ton sais kiertymään kehikon ympärille jotenkin nätisti? Yritin käsin kieputtaa, mutta siitä sain tulokseksi vain irronneita lehtiä.


Pakko oli tukkia kuviin myös pieni alelöytö viikonlopun Prisma-visiitiltä. Polkka Jamin leikkuulauta oli -50%, joten sai lähteä mukaan. Ihan vielä en oo tän päällä malttanut mitään leikata. 

Meidän nykyiselle sohvalle muuten löytyi tänään ostaja. Ihanaa, että nyt voi rauhassa keskittyä laskemaan aamuja uuden sohvan saapumiselle. Kivaa keskiviikkoa.


tiistai 16. syyskuuta 2014

DIY: Jämälangoista turhakkeeksi



Kun kädet kaipaa tekemistä ja aivot lepoa, joutuu turvautumaan aina säännöllisin väliajoin näihin samoihin väkerryksiin, jotka syntyvät sen enempää miettimättä. Mulla on ollut jo pitkään meneillään "eroon jämälangoista"-projekti, jonka tuotoksena tämäkin hyödytön pussukka syntyi.


Eihän tää siis muuten ois hyödytön, mutta kun mä nyt satun muutenkin rakastamaan kaikenlaisia purkkeja, laatikoita ja koreja. Kaikille niillekään ei ole ollut käyttötarkoitusta koskaan. Tänne päätin tökätä muutamat lipaston päällä lojuneet cd-levyt, jotka kylläkin tällä lailla säilöttynä vievät paljon enemmän tilaa.

Täytyis kehittää jotain muuta helppoa ja nopeaa virkattavaa lopuista jämälangoista. Oisko sulla heittää joku huikee idis?

Tähän loppuun on muuten pakko kertoa tilannepäivitys eiliseen postaukseeni ja aamuisiin kommentteihini liityen: Mähän siis aamulla salaa tuuletin ekan onnistuneen yön jälkeen ja lupasin palkinnon tän kunniaksi. Isäntä sit tänään töistä tullessaan kertoi nukkuneensa osan yöstä neidin vieressä, koska yöllä oli taas itketty ja huudettu melko äänekkäästi. Mä oon nukkunut koko tän episodin ohi. Mitenkähän nyt onnistun perumaan tuon jo lupaamani palkitsemisen, kun huijaus on paljastunut?? 

Paremmalla onnella kohti seuraavaa yötä. Kivaa loppuiltaa teille!


maanantai 15. syyskuuta 2014

Univaikeuksia



Meidän perheessä on ollut viime vuosina sellainen sopimus, että kun toinen vanhemmista on reissussa, saa tytär nukkua aikuisten sängyssä. Loppukesän ja alkusyksyn reissurumba sai kuitenkin systeemit sekoamaan totaalisesti ja viimeiset pari viikkoa ollaan oltu siinä tilanteessa, ettei meillä oo menty kertaakaan nukkumaan ilman hirveää taistelua, lahjontaa ja itkua.

Mä en todellakaan siedä yöheräämisiä, joista on viime aikoina tullut vakiintunut käytäntö. Mulla kun menee kevyesti tunti siihen uudelleen nukahtamiseen. Lopulta neiti itse tarjosi ratkaisuksi parvisängystä luopumista. Voitte kuvitella, miten riemuissani olin, kun tota sänkyä ensin kuukausitolkulla metsästettiin (eikä siitä nyt kovin pitkä aika oo)


Päätin kuitekin viikonloppuna pistää sängyn paloiksi ja rakennella uusiksi matalana versiona. Pelkkä kääntäminen ei riittänyt, koska muuten osassa levyjä ois tullut esiin se kamala sininen puoli. Aluksi meinasin myös maalata puuosat samalla valkoisiksi, mutta luovuin ajatuksesta jo purkuvaiheessa. Ei oo kovin helppoa purkaa parvisänkyä yksin. Yllättävän haasteellista saada osat irti hallitusti ilman romahdusta.


Samalla jouduin väsäämään päiväpeiton. Pikaratkaisuna ompelin kaksi Ikean vilttiä yhteen. Toi verho täytyy myös ottaa alas, koska se jää nyt täysin idioottimaisesti tonne sängyn päädyn taakse. Lisäksi noi toisen sivun puut on kyllä pakko edes teipata valkoisiksi. 

Teitä varmaan kiinnostaa kuulla, auttoiko muutaman tunnin hikoilu ja kiroilu sängyn kimpussa niihin unihaasteisiin... Puhutaan siitä joku toinen kerta. Just nyt oon siihen hommaan ihan liian väsynyt.

Terkuin,

nimimerkki "kolme herätystä yössä"

Pirtsakkaa alkanutta viikkoa teille kaikille.

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Pönttölöytö



Tänään piipahdettiin tyttären kanssa kirpparilla. Kovin on köyhiksi jääneet meikäläisen saaliit viime aikoina ja lähinnä oon raahannut kotiin kirjoja ja pokkareita. Tällä kertaa sorruin ostamaan jotain muutakin ihan vain siksi, että tää oli kiva ja hinta oli kohdillaan.


Kiva pesuainetynnyri lähti mukaan kolmella eurolla. Jotenkin ironista, että minä; pesupallojen ja nestemäisten pesuaineiden suurkuluttaja kannan sitten kotiini jotain tällaista. Mutta mäpäs ajattelinkin tälle jotain toisenlaista käyttöä.


Mun mielestä tää nimittäin sopis loistavasti talveksi meidän etupihalle hiekoitusastiaksi. Tollasen postimerkin kokoisen pihan hiekoittais helposti tällä varustelulla. Täytyy vaan kääntää teksti seinää vasten, niin lapiokin on samalla helposti saatavilla.


Myönnän, että käyttötarkoitus on vähän väkisin keksitty. Tähän saakka on nimittäin pärjätty ilman. Oon vain sirotellut merisuolaa suoraan paketista pahimpiin jäätiköihin. Tää oli yks niistä ostoksista, jolle oli pakko keksiä jotain käyttöä, koska en voinut sitä ohittaakaan. 

Harmi, kun en tiedä, onko täällä joskus säilytetty pesuainetta. Se vähän rajoittaa käyttötarkoitusten keksimistä. Keksisitkö sä jonkun paremman idean? Mä taidan nyt aluksi kiikuttaa tän kylppäriin pesupussia ja muuta pyykkisälää säilömään. 

Aurinkoista sunnuntain jatkoa teille. Täällä on jatkettu pakollisten kotihommien parissa ja Fatboytkin on vihdoin pesty. Seuraavaksi taidan huilata hetkisen. On nää mun viikonloput aina melkoisia työleirejä. Sen siitä saa, kun ei arkisin tee mitään ylimääräistä :)


lauantai 13. syyskuuta 2014

Pallopullot



Kivojen ja toimivien saippuapumppupullojen metsästys on turhauttavaa hommaa. Niiden toimivuutta kun ei siellä kaupassa voi testata. Oon tähän mennessä löytänyt tasan yhden sellaisen, joka oikeasti toimii käytössä. Mutta siihenkin kyllästyy välillä ja niinpä päätin taas ostaa saippuani pumppupulloissa ja tuunata vähän.


Prisman Omena- ja vadelmasaippuoista etiketit irtosi helposti, eikä pinta jäänyt yhtään tahmaiseksi. Niinpä hankasin vain ton numerokoodin pois ja liimailin päälle maalitaulujen paikkatarroja, joita vihdoinkin onnistuin löytämään Kärkkäiseltä.


Nyt on taas hetkeksi pirtsakat pullot molempiin vessoihin. Sekä saippuoiden värit, että  niiden loppusijoituspaikat päätti neiti O. Mä oisin varmaan valinnut sen turvallisen valkoisen saippuan.

Mitenkäs teidän aurinkoinen lauantai on sujunut? Mua melkein hävettää myöntää, että oon taas siivonnut ja pyykännyt klo 8 alkaen. Miksei meillä silti oo koskaan siistiä. En voi käsittää. Nyt aion kuitenkin hetken hengähtää ja lysähtää terassille kahvikupin kera. Nyt oon todellakin sen ansainnut.



perjantai 12. syyskuuta 2014

DIY: Pesupallovalot vol.2



Joku teistä saattaa muistaa mun joskus tuunailemat sekopäiset Angry Birds-pesupallovalot. Niitä meillä ei oo ollut enää aikoihin, mutta samaa ideaa piti kokeilla vähän erilaisella toteutuksella. Keräsin muutaman pesupallon ja jämälankoja. 


Virkkasin palloille päälliset ja pujotin valot sisään. Paikoillaan ne pysyvät pinneillä. Ensin meinasin ommella ne kiinni, mutta ehkä tää on järkevämpää, jos vaikka lisäilen palloja myöhemmin ja lamppujen jakoa pitää vaihdella.


Lamppujen välit ois saaneet olla pidemmät, mutten jaksanut alkaa sellaista valosarjaa kaupoista metsästämään, vaan käytin yhden olemassa olevista led-valosarjoista. Yhteen palloon tukin 4 lamppua.


Ainakin tytär nää nyt omaan huoneeseensa kelpuutti. Ja kun näihin tuli käytettyä tasan 0 euroa rahaa, niin eipä mua hirveesti haittaa, vaikkei niitä taaskaan jaksettais kovin kauaa meillä katsella. Tulipa taas kokeiltua yks idea.

Harmitti, etten oo muistanut hamstrata tämän enempää palloja varastoon ja pesuainettakin on kaapeissa sen verran, ettei hetkeen tarvi uusia pulloja ostella.

Ihanan rentouttavaa viikonloppua teille. Toivottavasti saadaan nauttia lämmöstä ja auringonpaisteesta.



torstai 11. syyskuuta 2014

Talo-ostoksilla



Silloin, kun Luhdan talohyllyt ja -lyhdyt tulivat myyntiin, niin mä en löytänyt niitä mistään. Metsästin jonkin aikaa ja lopulta luovutin. Ei sillä, että mulla ois tarvetta ollut kummallekaan, mutta jotenkin ne vaan miellytti kovasti silmää, eikä hintakaan ollut kovin paha. Viime aikoina en oo enää etsinyt, mutta ehkäpä juuri siksi löysinkin.


Talolyhty odotteli mua eilen kirpparilla. En itse asiassa sitä heti tunnistanut juuri samaksi, mutta nappasin käsiini ja pohjasta se merkki sitten löytyikin. Lyhty oli täysin ehjä ja hintaa 2,50€, joten pakkohan se oli kotiin kiikuttaa.


Mullahan on useampia erilaisia talolyhtyjä takapihalla luumupuun alla, mutta tätä en malta sinne kiikuttaa. Laitoin sen nyt toistaiseksi makkarin hyllyyn talvea odottelemaan. Mun puolesta se saa odotella vielä pitkään. Tänään nautitaan vielä lämmöstä ja auringosta, eikä talvelle uhrata ajatustakaan.

Toivottavasti tekin ootte saaneet nauttia hienoista keleistä. Mä taidankin suunnata hetkeksi pihalle kahvikupin kanssa. Rentoa loppuiltaa teille myös.