Verhopohdintaa. Ja jotain ihan muuta :)

On taas se aika vuodesta, kun valkoiset olohuoneen verhot alkaa ahdistaa. Tarttis tilalle jotain tummempaa tai ainakin kuviota tai jotain muuta. 

En kuitenkaan aio ostaa uusia verhoja, koska vanhojakin on kaapissa sen verran monen euron edestä, ettei todellakaan huvita hankkia uusia. Tekis kovasti mieli kokeilla ekaa kertaa olkkariin eripariverhoja.

Miten ois toiseksi "Hetkiä"?

Ja toiseen reunaan lisää raitaa? (kuvan kaivoin jostain pokkariajan arkistosta, jonka ehkä laadusta huomaa)

Vai pitäiskö kesätauon jälkeen siirtää taas "Kivet" takaisin? Vaiko jättää sit toiseen reunaan kuitenkin valkoinen ja vaihtaa vaan toinen? 

Mä oon oikeesti ihan onnettoman huono näissä verhoasioissa. Tykkään monista, mutten osaa ajatella, mikä sopii mihinkin ja minkä kanssa. Lisäks vihaan verhojen vaihtamista noihin kiskoihin, joten ei paljon huvita kokeilla eri vaihtoehtoja.

Koska tää verhoasia tarvii vähän harkinta-aikaa, voikin reippaasti hypätä ihan asiasta toiseen. On nimittäin taas se aika vuodesta, kun vietetään Iia-nallen synttäreitä. Passissa synttäripäivä on 1.11.2008.

Meillähän näitä synttäreitä vietetään oikeesti yhdestä ainoasta syystä: Iian saa pestä, koska sillä on juhlat ;)

Lahja on jo hankittu ja kakkukin suunniteltu. Vieraita ei tosin oo kukaan vielä saanut aikaiseksi kutsua, joten saattaa olla, ettei ihan huomenna kuitenkaan päästä juhlimaan.

Ainakin on nyt sit vaahtokylvetetty lelujen kera ja lingottu pörröiseksi pesukoneessa. Sen verran musta vesi lähti synttärisankarista, et kyllä tosta hyvästä jo yhden kakun pyöräyttää.

Eiks oo muuten jännä juttu, et nalle halus lahjaksi ihan samoja asioita, joita nuori neiti tykkää touhuta? Voivat kuulemma niillä hama-helmilläkin sit tehdä yhdessä, ku ei Iian käsillä oikein saa niistä kiinni. Aika juoni fiksu tyttö. Onkohan se äitiinsä tullut? ;)

Vähän kesti...

Joku teistä saattaa muistaa mun taannoiset mietinnät siitä, mitä tekisin trikookuteesta... Siinä toteutuksessa vähän sit kesti. En nimittäin löytänyt mistään tarpeeksi isoa virkkuukoukkua. Sitten hankin isot puikot ja aloin tikuttaa "aina oikein"-tyylillä. Kilon rulla riitti pannunaluseksi.

Sit purkasin koko viritelmän ja aloitin alusta sileällä tyylillä. Tästä sain aikaiseksi tyynynpäällisen kokoisen suorakaiteen. 

Mutta siis vaan sen toisen puolen. Sit pitikin miettiä tovi, et mistä mä sen toisen puolen väsään.

Lopulta päädyin kaivelemaan loput lankavarastoni ja virkkasin harmaa-beigellä lankanipulla toisen puolen.

Tänään ei jaksa liikahtaa mihinkään, joten päätin ommella palat yhteen ja kasata vihdoin päällisen valmiiksi.

Siellä se nyt nököttää tyttären huoneessa odottamassa lopullista tuomiota ja sijoituspaikkaansa.

Onhan se vähän eri paria muiden tyynyjen kanssa, mutta tässä huoneessa sillä ei yleensä oo muutenkaan mitään väliä.

Taas on yksi keskeneräinen projekti vähemmän. Onneks ne ei kuitenkaan oo ihan heti loppumassa. Uusia löytyy yllättäen mitä erilaisemmista paikoista. Intoa kun meikäläiseltä löytyy aina enemmän kuin kärsivällisyyttä.

Kivaa keskiviikkoa. Mä taidan viettää loppuillan uuden Avotakan seurassa sohvalla.

Baby-himmeli

Pitihän munkin sitä pillihimmeliä sit kokeilla, kun näitä on väsätty monessa  muussakin blogissa. Mulla vaan ei tällekään oo olemassa mitään paikkaa, joten aloitin sen verran pienellä versiolla, että tää mahtuu sinne lipaston alimpaan laatikkoon säilöön. 

Mulla vaan taas kävi niin, et piti alkaa säätämään omiaan. Yritin ensin leikata päät viistoon, muttei ne asettuneet, niinku oisin halunnut. Päätin sit laittaa kulmiin puuhelmet.

Laitoin myös tohon "liitosnaruun" muutaman helmen, että ois vähän kivemman näköinen.

Jos keksin tälle jonkun paikan (ja kehtaan pitää esillä) ois ajatuksena kääntää hökötys toisin päin ja tehdä iso häkkyrä mustista pilleistä ton pienemmän ympärille. Vielä en ainakaan sitä alkanut väkertää, koska sit tätä ei enää ihan jokaiseen laatikkoon tukitakaan.

Aika onneton rääpäle tää tällaisenaan on, mut tulipa tätäkin kokeiltua. Himmelissä on kuitenkin se hyvä puoli, että sitä voi jatkaa ihan miten paljon vaan.  Ja tää on tosi helppo purkaa, jos siltä tuntuu. NiksNaks ja pillit pussiin.

Löytyykö sieltä ruudun toiselta puolelta himmelin väsääjiä? Onko himmeli vaan jouluun liittyvä juttu, vai voiko sitä roikottaa vaikka ympäri vuoden? Mä en oo vielä ihan muodostanut lopullista mielipidettäni himmeleistä ylipäätään. Ehkä tätä pitää vähän vielä miettiä ennen laajennusoperaatiota...

Petipuuhia

Tänään on turvauduttava pikapostaukseen. Meidän nettiboksi päätti seota/hajota, joten langaton verkko on kadonnut toistaikseksi. Senpä takia kökötän olohuoneen lattialla kone piuhan päässä. Ergonomia on tästä asennosta melko kaukana, joten koitan saada postauksen kasaan ennen jokaisen raajan puutumista :)

Päätin vihdoin luopua makkarin epäkäytännöllisestä helmalakanasta. Ai että, miten mä vihaan imurointia niiden härpäkkeiden alta. Meillä ei kuitenkaan oo sellaista hienoa verhoilukankaalla päällystettyä sängynrunkoa, vaan ihan perus jenkkisänky kamalalla vaaleansinisellä kankaalla. Päätin sit kokeilla, oisko Anttilan ale-froteelakanoista mitään apua.



Nää maksoi nyt vaan 10€/kpl, joten ei tää nyt niin riskialtis kokeilu ainakaan rahallisessa mielessä ollut.

Oli taas niin kiire päästä kuvaamaan, ettei ehtinyt ees taitokset oieta, mut eiks nää nyt oikeesti mee tossa päiväpeiton alla ihan ok? Oisin ottanut harmaat tai mustat, jos sellaisia ois ollut.

Sellanen jämäkämpi ja paksumpi päällinen ois kyllä tarkoitus tilata jostain, kun löytyy joku kiva ja kohtuuhintainen. Saa siis vinkata, jos tulee jossain vastaan.

Petarikin on edelleen uusimatta, mut niiden hintahaitarihan on ihan järjetön. Sit mä aloin samalla miettimään, et kuinka monen vuoden välein sänky pitäis vaihtaa ihan kokonaan?

Ajattelin vaan, et onko järkeä ostaa esim. 300€ petaria, jos sänky on kuitenkin jo ainakin 7 vuotta vanha ja joutais jo vaihtoon? Mä en siis millään tavoin moiti, et siinä ois mitään vikaa, mut kai tällekin asialle on olemassa joku suositus?

Kivaa alkanutta viikkoa. Mä hinaan nyt itseni ylös tästä lattialta ja koitan saada jotain hyödyllistä aikaiseksi.

Arvonta - yli 100 kirjautunutta lukijaa!!

Arvonta on päättynyt!

Kiitos osallistuneille :)

..ja taas startataan uus arvonta. Cheekiä lainatakseni: "Jos jotain luvataan, se pitää. Ja jos ei pystytä, niin sit ei luvata ees mitään".

Eli kun joskus lupasin arpovani aina, kun sataset paukkuu joko rekisteröityneissä lukijoissa tai Facebook-tykkäyksissä, niin nyt lunastetaan taas lupauksia.

Tällä kertaa arvontapakettiin on sujahtanut pari pakettia servettejä, keittiöpyyhe, tuoksukynttilöitä ja pari ihan omin pikku kätösin tuunattua tulitikkurasiaa.

Arvonta on päättynyt!!

Ja arvonnan voittaja on...

Arvontakone käynnistyi heti, kun sain aamukahvin kuppiin. Tälläkin kertaa heitin kommentit Exceliin, sekoitin huolellisesti ja annoin onnettaren tehdä valintansa.

Kiitokset kaikille osallistuneille. Teitä oli ihan hurja määrä. Arpoja oli kokonaisuudessaan 234 kpl.


Random.org-onnetar suosi tällä kertaa numeroa 141, jonka takaa paljastui...

mevid: Kahdella arvalla mukana! :)

Kommentissa oli myös sähköpostiosoite, joten otan yhteyttä voittajaan sähköpostitse ihan just nyt pian.

Tänään startataan myöhemmin vielä toinenkin arvonta, joten olkaahan kuulolla.

Kivaa sunnuntaita. Oottehan muistaneet siirtää kellot talviaikaan?

Syrjähyppy

Mä nyt tänään päätin postailla jostain muusta kuin sisustuksesta. Vakavasta syrjähypystä ei oo kyse, koska taas on väkerretty "mähän-teen-ite"-projektien parissa.

Ostin muutama viikko sitten reilun metrin Marimekon raitatrikoota ja pitihän siitä sitten joku tunikamekko taas väsätä. Mä kun en periaatteestakaan maksa trikoomekosta yli 150 euroa, vaikka ois kuinka hieno tahansa.

Tää on taas sellanen omasta päästä ja soveltaen toteutettu versio. En käyttänyt ees kaavoja (oisin tietty voinut lopuksi vähän paremmin silittää). Mähän en siis tosiaan oo mikään ompelija. Tää tais olla ehkä seitsemäs vaateyritelmä.

Sorry, mä en todellakaan osaa kuvata itseäni peilin kautta. Enkä aio opetella, mutta nyt ei ollut vaihtoehtoja.

Jämäpaloista hurautin siipalle pipon. Se ei ollut kotona, et oisin saanut mittoja, mut kai tollanen Kuplan kokonen pipo nyt miehelle menee ;)

Pikavilkaisu ympärille ja tiedän, mitä teen seuraavaksi. Taidan ratsastaa imurilla illankoittoon yli langanpätkien ja pölypalloesteiden.

Tänään ehtii vielä osallistumaan arvontaan. Huomenna vetäisen arvontalaulun päivällä, kunhan ehdin ja katotaan, josko saatais jo illalla startattua seuraava arvonta. Kaikkee mä meenki lupaamaan :)
Toi oli vitsi. Mä järkkään ihan mielelläni toisen arvonnan heti perään, kun siihen on kerran syytä.

Kivaa lauantaita <3

Kylppärikyltti

Muistin eilen vihdoin ja viimein ostaa meille pieniä hamahelmiä. Ne isommat on kuulemma ihan vauvojen juttuja, eli piti sit ostaa tätä imuriinkin sopivampaa kokoa. 

Pitihän niitä sit heti illalla alkaa väkertää ja päätettiin heti, että silitetään sitten kuvat lopuksi. 

Meidän kylppärin ovesta on puuttunut kiva kyltti, joten väkersin sit siihen sopivan näinkin yllätyksellisissä väreissä.

Tää oli oikeesti yllättävänkin kivaa hommaa. Piti sit tehdä tytön kanssa perinteinen "Robin"-kyltti ja tänään varmaan vielä "Cheek" myös :)

Ihanaa, et on perjantai. Ja taas on enemmän aikaa ja energiaa toteuttaa erilaisia projekteja. Ajattelin kokeilla ainakin pillihimmeliä ja yks tunikakin pitäis koittaa pitkästä aikaa hurauttaa.

Mitäs te meinaatte viikonloppuna puuhailla?

Muistakaa ainakin ottaa rennosti ja nukkua se kellon siirtämisen suoma lisätunti :)

Sorruin taas...

Käykö teille muille kirpparin koluajille usein niin, et löydätte samantyylisiä tavaroita aina monta peräkkäin? Mulle tää tuntuu nykyään olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Ei siitä kauaa oo, kun kiikutin melkein joka kerta kotiin sellaisen pienen krääsähyllyn. Ja pari pyöreää retropeiliä. Ja useamman kehyksen, jne. 

Nyt mä oon alkanut löytämään edulllisia lasipurkkeja. Noitahan on oikeesti täällä kirpparit pullollaan, mut hinnat on yleensä yli 10€/kpl, jopa ilman kansia. 

Viimeks löysin sen 5 litraisen muutamalla eurolla ja nyt löytyi litraa pienempi versio kahdella eurolla.

No enhän mä sitä voinut ohittaa, vaikkei tällä kertaa ollutkaan kivaa kantta.

Vähän oli ruostetta ja kolhuja, eikä toi punainen värikään oikein iskenyt. Täällä taitaa olla noi maalauskelit tän vuoden osalta ohi, joten piti tyytyä teippailuun näin ensiavuksi.

Ihan rouheesti vetäisin sähköteipillä uudet raidat pintaan. Ei näin lähikuvassa kovin kaunis, mut kivempi kuin ennen (siis mun mielestä).

Tähän mahtui just sopivasti koristenauhat ja narut. Aika hirveeltä ne kyl näyttää tolleen tukittuna, mut onneks tän voi sujauttaa pöydän alla majailevaan "tuunauskoriin", joka muutenkin säilöö erilaista tarveainetta.

Nappasin eurolla mukaan myös muutaman sisustuslehden ja nyt aionkin viettää vartin niiden seurassa.

Kivaa torstaita :)

Haaste: blogiperiaatteeni

Johanna Koo ihanaisesta Löytö-blogista lanseerasi uuden mielenkiintoisen haasteen, johon oli ehdottomasti pakko tarttua, vaikkakin jutun kuvittaminen omilla kuvilla onkin mulle äärimmäisen vastenmielistä (kaivoin teille muutaman viime kesältä).

Johannan ajatus oli seuraava:

Haluan aloittaa haasteen, jossa kerromme omia periaatteitamme bloggareina. Mikä on sinulle tärkeää? Mitkä asiat saavat sinut harmistumaan blogimaailmassa? Miten suhtaudut kuvien oikeuksiin? Miten hoidat yhteistyöpostaukset? Kerro asioista vapaamuotoisesti ja omalla tyylilläsi. Itse haluan tällä tavoin kertoa omat periaatteeni ja ajatukseni julkisesti, jotta lukijani saavat rehellisesti tietää mitä mieltä olen asioista. Minä aloitan!

..ja tästä minä jatkan samoilla otsikoilla ja aihealueilla.


Perusjutut:

Perustin blogin, koska halusin koota yhteen erityisesti tuunattuja ja itse tehtyjä juttuja, joita oon kuitenkin aina väkertänyt. Halusin myös jakaa ja saada ideoita, enkä vaan kyllästyttää aiheella lähipiiriäni ja tukkia kuvilla kavereiden Facebook-seinää.
Tykkään myös kirjoittamisesta ja vuorovaikutuksesta. Kommentoin itse ahkerasti ja tykkään kovasti teidän kommenteistanne. Kestän myös kritiikkiä, kunhan se on rakentavaa ja perusteltua.

Blogi on pääsääntöisesti sisustusblogi. Joskus tulee väkerrettyä jotain muutakin, mutta aika harvinaista se on. Perhettä en blogiin kuvaa, vaikka joskus saatan jotain pientä heistä kertoa. Blogi on mun oma juttu.

Teksti ja ulkoasu:

Kirjoitan sillä tyylillä, joka sopii mun suuhun. Kirjakieli ei normaalioloissakaan oo mun juttu, joten en sitä halunnut blogiinkaan kirjoittaa. En ota asioita turhan vakavasti ja bloggaan aina pilke silmäkulmassa.

Ulkoasua pitäisi lähipäivinä yrittää säätää sen verran, että saisin kuvat suuremmiksi. Mä en todellakaan oo mikään tekniikan ihmelapsi, mutta onneksi sain blogikollegalta ohjeet, joita ajattelin kokeilla.
Alkutaipaleella sain korvaamatonta apua ystävältä, joka muokkasi ulkoasua ja lisäsi toimintoja etänä. En ois ikinä saanut mitään Facebook-liitännäistä tehtyä ite.


Yhteistyö ja mainonta:

Oon toteuttanut yhden ainoan yhteistyöpostauksen. Kerroin selvästi kyseessä olevan yhteistyö, jolloin tuotteet oli saattu blogin kautta lahjoituksena. Itse kannatan blogiyhteistyötä. Se on yritykselle halpa ja kiva keino saada näkyvyyttä.

Mainosbannerit yms. eivät mua häiritse muidenkaan blogeissa. Eikä mua haittaa, että bloggaajat saavat tavaroita ilmaiseksi bloginäkyvyyttä vastaan. Tekisin myös itse mielelläni yhteistyöpostauksia(vinkvink), mikäli tuote itsessään sopii mun blogiin.
En voisi ajatella esimerkiksi postailevani lastenvaatteista, koska oon pitänyt tyttären muutenkin pois kuvista, enkä hänen vaateasioitaan blogissa pohdi (meillähän käytetään vuorotellen Robinin ja Cheekin paitoja).

Kuvat:

En juurikaan tee inspispostauksia, joten lainakuvat ovat blogissa aika harvinaisia. Joskus olen lainannut kuvia esim. nettikauppojen sivuilta ja maininnut näissä tapauksissa aina kuvan lähteen ja linkittänyt sen postaukseen. Pääsääntöisesti käytän kuitenkin itse räpsittyjä otoksia (kuvien laadustakin sen huomaa).


Kurjat kommentit:

Kokeneemmat ovat kertoneet kurjien kommenttien lisääntyvän blogin lukijamäärien kasvun myötä. Mä oon toistaiseksi näiltä välttynyt (kiitos teille), mutta varmaan näitä omaankin blogiin joskus tulee. Itse oon sitä mieltä, että mielipiteensä saa esittää, mutta jos blogi on jatkuvasti lukijan mielestä surkea ja ala-arvoinen, niin miksi edes lukea ja kommentoida. En itse haaskaisi aikaani mun mielestä huonon blogin lukemiseen (saati sitten sen kommentoimiseen).


Työhöni liittyvät asiat:

Mun työllä ei oo mitään tekemistä mun blogin kanssa. Tai sisustuksen kanssa. Tai yhtään minkään mun muun elämän kanssa, joten siitä ei blogissa sen enempää kerrota. Oon mä välillä maininnut olevani töiden takia välillä stressaantunut, mut siinä kaikki, mitä musta saa irti.

Liitännäiset:

Blogia voi seurata Bloglovin´in, Blogilistan ja Google-lukulistan kautta sekä Facebookissa. Fb:ssä on välillä jotain extraa, joka ei blogiin päädy.


Linkit:

Linkitän tuotteet sinne, mistä ne löytyvät. Usein linkitän myös mainitsemani blogit sekä tuotteiden ostopaikat.


Postaustahti:

Postaan yleensä kerran päivässä. En siksi, että pitäisi, vaan siksi, että haluan. Bloggaaminen ja väsäily on niitä asioita, jotka rentouttaa ja tyhjentää pään työasioista ja muusta stressistä.

Vinkit:

Bloggaaminen on ihan huippukiva harrastus. Mullahan tätä kokemusta ei nyt vielä hirveen paljoa oo, mutta jo nyt oon tutustunut ihan huipputyyppeihin sekä livenä, että virtuaalisesti.
Parasta tässä on vuorovaikutus ja se, että kuka tahansa voi blogata. Tää on oikeesti halpa harrastus, joka imaisee mukaansa hetkessä.

Itse tykkään eniten niistä "elämänmakuisista" blogeista, joissa jokainen kuva ei oo kuin sisustuslehden sivuilta. Ei siis kannata stressata, vaikket välttämättä oo huippukuvaaja (mä oon ehkä aavistuksen keskivertoakin huonompi) tai jos kuvaan on vahingossa jäänyt pölyhiukkanen tai lapsen lelu. Tavallisia ihmisiä me lopulta kaikki ollaan; sekä lukijat, että bloggaajat.

Nyt on viime aikoina vastailtu niin paljon haasteisiin, että seuraava postaus onkin taas sisustamista ja ehkä tuunaamistakin. Riippuu ihan siitä, mitä saan illan aikana väsättyä.

Kivaa keskiviikkoiltaa :)

Haaste: 11 asiaa minusta ja arpajaispalkinnon alkulähteet

Sain uudelleen haasteen, jonka tarkoituksena on kertoa itsestään 11 asiaa. Kiitos Cupcakes and cocktails-blogin Hepsulle.

Haasteen ideana on saada pienille blogeille (alle 200 lukijaa) lisää näkyvyyttä ja lukijoita.


Itse päätin tarttua tähän uudelleen, koska nyt uusien lukijoiden myötä on reilua ja kohteliasta kertoa vähän itsestäänkin, vaikkei itsestään puhuminen oo ihan mun lemppariaiheita.

Haasteen säännöt ovat:


Jokaisen haastetun tulee kertoa 11 asiaa itsestään
Jokaisen haastetun pitää vastata 11 kysymykseen, jotka haastajasi on valinnut
Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille
Haastajan tulee valita 11 blogia jossa on alle 200 lukijaa
Sinun tulee kertoa, kuka sinut on haastanut, ja kenet sinä haastat
Ei takaisin haastamista

11 asiaa minusta:


1. Oon tosi surkea viherpeukalo, eikä se itse asiassa haittaa mua ollenkaan.

2. En osaa kutoa villasukkia tai lapasia (ajatus villapaidan väsäämisestä saa mut lähes hyperventiloimaan).

3. Rakastan salmiakkia ja hömppäkirjallisuutta.

4. Tykkään rakentaa palapelejä, mutten voi jättää niitäkään koskaan kesken. Teen kerralla valmiiksi tai sit en tee ollenkaan.

5. Oon todella surkea lukemaan ja noudattamaan ohjeita. Haluan aina keksiä itse ja oikoa turhat (?) mutkat.

6. Tarvin tosi paljon unta. 8h yössä on ihan minimi. Tällä hetkellä peilikuva kertoo unisaldon olevan reilusti miinuksella.

7. En selviäisi aamusta ilman kahvia.

8. Mun on aina kylmä. Lähipiiri ihmettelee joka syksy, miten mä ikinä voin selviytyä talvesta (mietin myös itse samaa. Joka päivä).

9. Käytännöllisyys ja mukavuus on mulle tärkeämpää kuin kauneus. Toki mä otan mieluiten kaikki samassa paketissa, jos se vaan on mahdollista.

10. Edelliseen kotiin muuttaessani myin kaikki huonekaluni.

11. Tähän asuntoon muutettaessa uusittiin melkein kaikki huonekalut :)

11 kysymystä mulle:


Miksi päätit aloittaa blogin pitämisen?

Halusin kerätä kaikki väkerrykseni samaan paikkaan, enkä aina rasittaa Facebook-kavereitani tuunauskuvillani.


Lempiblogisi?

Näitä on tosi monta, mutta Kolmen Tähden Koti on suosikki tuunaus- ja kirpparijuttujen takia. Hyypiölän rento tyyli miellyttää kovasti ja muistuttaa aika paljon mun omaa tyyliä. Hunajaista-blogin koti on eniten sellainen, missä itse haluaisin asua. Niin täydellistä sisustussilmää mulle tuskin kehittyy koskaan.


Minne vierailemaasi paikkaan haluaisit matkustaa uudelleen?

Lontooseen. Olin siellä 20 vuotta sitten, enkä silloin osannut sitä oikein arvostaa. Tällä kertaa reissu ois todella erilainen.


Onko sinulle tällä hetkellä jotain must have -tuotteita listallasi?

Uten Silo saa muuttaa meille heti, kun mä keksin, mihin ihmeeseen sen saan mahtumaan.


Mikä sana kuvaa sinua parhaiten?

Sinnikäs.


Suolaiset vai makeat herkut?

Suolaiset. Ehdottomasti.


Lempileivonnaisesi? 
Jaa-a… joku suolainen piirakka ehkä.


Onko sinulla kokkaus/leipomisbravuuria?

Kokkaus ja leipominen ei oo ihan niitä mun lempparijuttuja, vaikka molempia teenkin. Onneks meidän perheessä rima on matalalla. Bravuuriksi riittää makaroni ja jauheliha.


Lempikirjasi?

Mä luen ihan mielettömän paljon. Varsinaista lempikirjaa en osaa sanoa, mutta kyllä noi humoristiset hömppäkirjat uppoaa muhun parhaiten.


Elämän mottosi?

Ois hieno heittää tähän jotain tosi syvällistä ja kaunista. Mutta kyllä toi Matti Nykäsen filosofia kuitenkin soveltuu muhun parhaiten: ”Jokainen tsäänssi on mahdollisuus”.


Mitkä asiat tekevät sinut onnelliseksi?

Perinteiset ja ehkä vähän kliseisetkin vastaukset tähän loppuun: perhe, ystävät ja terveys.

En nyt tosiaan tällä kertaa jaa tätä enää eteenpäin, mutta saa tän haasteen toki mielellään napata mukaansa ja vastailla vaikka näihin samoihin kysymyksiin.


Päätin vielä lopuksi vastailla teidän kysymyksiinne arpajaispalkinnon tuotteiden ostopaikoista.
Erityisesti servettien alkuperä on herättänyt kiinnostusta, mutta kerronpa nyt samalla kaikkien ostopaikat:

Päällimmäinen kortti on Therese Sennerholtin tuotantoa ja tilattu netistä.

Kaksi muuta tekstikorttia roudasin taannoiselta Uumajan reissulta Lagerhausin myymälästä.

Mustavalkoinen geometrinen kortti on Ruko Designin myyntipöydästä Rytmikorjaamon designsunnuntai-tapahtumasta Seinäjoelta.

Salmiakkikuvioista narua ostin ISOn rullan Eurokankaasta ja liitutaulutussi on kotiutettu Suomalaisesta kirjakaupasta.

Servetit ostin vaasalaisesta Sisustus IN-liikkeestä, jolla on myös nettikauppa [klik]

Norsu-tyynynpäällinen on tilattu Finlaysonin verkkokaupasta [klik]

Ja postauksen kuvat on kaivettu blogiarkistojeni kätköistä. Näihin haasteisiin on aina yhtä hankala keksiä sopivia kuvia.