.

tiistai 30. huhtikuuta 2013

Tyttösen työpöytä


Meillä tuli ajankohtaiseksi työpöydän hankinta tytön huoneeseen. Tässä vaiheessa en halunnut rahallisesti juurikaan tähän panostaa, koska pöydän ääressä touhuaminen on vielä melko satunnaista. Enemmänkin oon itse kaivannut isompaa jakkaraa alleni, kun lastenkalusteisiin ahtautuminen polvet leuassa alkoi ottamaan päähän.




Onneksi anopin kellarista löytyi siipan vanha työpöydän kansilevy, joka nyt muutti meille. Ajattelin ruuvata toisesta meidän makuuhuoneen Muurame-lipastosta renkaat pois ja siirtää sen tytön huoneeseen työpöydän alle. Lipasto on tarkoitukseen melko suuri, mutta säilöö samalla paljon tavaraa.

Toiseen päähän pöytää siirtyy viime ajat vaatehuoneessa majaillut valkoinen Ikean Helmer.
Samalla tytön huoneesta siirtyy yksi pieni Ikean lipasto siipan yöpöydäksi.




Löysin vahingossa tuon aiemmassa postauksessa mainitun Ikean jakkaran vitosella Facebook-kirpparilta ja sopiikin tarkoitukseensa hyvin. Plussaa korkeussäädöstä (äidin mielipide) ja pyörimisestä (tyttären mielipide).

Tää muutos siis tuli maksamaan hurjat 5 euroa ja vähän dc-fixin jämiä lipaston koristeeksi. Ne mustat raidat ei sellaisenaan oikein tytön huoneeseen sopineet ja vieläkään en jaksa näitä hioa ja maalata. Noi kuviot siis peittävät suurimmat kolhut. Sen takia on toi asettelu vähän erikoisempi :)




Ja meillä tosiaan tyttö tykkää ihan hullunlailla autoista. Siitä johtuu toi verhovalinta ja verhosta taas poimittiin lipaston koristeluidea. Poikatyttö; äitiinsä tullut :)

Neiti ihan itse asetteli tavarat pöydälle. Varmaan muuttuu noi asetelmat melko usein.

Tässä meni nyt samalla vähän makkarinkin sisustus uusiksi, mutta ei se mitään meinaa. Projekteillahan on muutenkin tapana laajeta matkan varrella. Makkarista lisää huomenna.

Hauskaa vappua kaikille. Me vietetään tyttöjen iltaa kotona herkutellen ja oleillen.


maanantai 29. huhtikuuta 2013

Kolohinkuttaja



Mikä ihme siinä on, että työkalut ja muut harvemmin tarvittavat jutut unohtaa aina hankkia suunnitelmista huolimatta.

Mun ostoslistalla on ollut jo kuukausia lehtisaha (joka näköjään tunnetaan myös nimellä kaarisaha). Mulla oli siis tarve sellaiselle pienelle käsikäyttöiselle sahalle, jolla voisi tehdä esim. hyllylevyn reunaan kolon johdoille tai putkille. Yllättävän usein tällästä on/olisi viime aikoina tarvinnut, mutta oon aina selvinnyt jollain ihme Mäk Kaiver-viritelmällä ja rautasahalla ongelmasta ja sit se saha on taas unohtunut ostaa.




Nyt siis päätin lähteä ihan erikseen kyseisen kapineen ostamaan. Mulle kyllä käy joskus niin, et lopulta unohdan kuitenkin ostaa just sen jutun, mitä lähdin hakemaan. Tällä kertaa se saha kuitenkin tuli kotiin saakka.

Oon ehtinyt jo suunnitella erilaisia projektejakin, jota tällä voisi hinkuttaa (hauska sana, oli pakko käyttää). Ainakin suunnitelmissa olisi puisen leikkuulaudan uudelleenmuotoilu ja jotain kylttejäkin vois esimerkiksi terassitte väkertää. Täähän ei varsinaisesti mikään urakkasaha oo, mut kyllä tällä jaksaa ne pienet jutut väkertää, mitä tarvitsee.




Ensimmäisen projektin jo onnistuneesti toteutinkin. Ostin viime kesän Ikean reissulta Pränt-vanerilaatikoita. Yllättäen sit kotona huomasin, että toisessa oli osittain väärät osat. Kannen pitkiä sivuja oli paketissa 4kpl ja lyhyitä ei ollenkaan. Jäi sit kuitenkin palauttamatta, kun en jaksanut lähetellä.

Äsken sit kaivoin osat kaapista ja lyhensin paloja. Sahalla sai sopivasti tehtyä uudet urat kulmapaloja varten ja kansi tuli tehtyä. No joo, vähä lohkes, niinku kuvasta näkyy, mut ei näy valmiissa kannessa, joten ihan sama. Yllättävän hankala tiskialtaan päällä sahailla, seliseli :)




Nyt ainut ongelma on se, et laatikot ja sen toisen kannen oon maalannut silloin valkoiseksi ja tää kansi on nyt ihan käsittelemätön. Maalipurkinkin pistin kiertoon jo, joten meiltä ei löydy pisaraakaan valkoista maalia. Prkl.

Meillä on muuten kylppärin kaapista puuttunut allaskaapin hylly jo vaivaiset 5 vuotta, kun ei oo jaksanut/muistanut/viitsinyt sahata koloja putkille. Josko nyt sais senkin laitettua paikoilleen. Ehkä. Joskus.

Huomenna meillä meneekin tytön huoneen kalustus uusiksi, kun saatiin ilmainen pöytälevy. Vaihdetaan vähän lipastoja huoneesta toiseen niin saadaan ison tytön pöytä huoneeseen. Nettikirpparilta löytyi vielä säädettävä jakkara vitosella. Sekin pitäis huomenna ehtiä hakemaan.




Palkinto kotona


Minä, joka en koskaan voita mitään... Nyt mä en voi tätä enää käyttää, koska onni potkaisi Home White Home-blogin arvonnassa. Kiitokset Jeminalle ihanasta arvonnasta ja kivoista palkinnoista.




Ihanat hopeanhohtoiset tabletit ja harmaasävyiset keittiöpyyhkeet saapuivat postissa ja pakkohan niitä oli heti päästä kuvaamaan.




Teekannun laitoin ihan rekvisiitaksi, kun se on niin nätti, muttei oo vieläkään päässyt kertaakaan käyttöön :)




Tulppaanit on jo vähän rähjääntyneet, mutta kyllä ne vielä jaksaa tossa hetken piristää. On niin harvinaista, et meillä on kukkia.




Eivät tabletit ehtineet edes suoristua, kun piti jo alkaa napsimaan :) Kyllä ne nyt on jo asettuneet.




Näille muuten löytyy kiva väripari vastapäiseltä seinältä. Siinä roikkuu nimittäin taannoinen pika-DIY eli pöllötaulu hopeanhohtoisissa kehyksissään.




Seinä ei oo ihan pöydän kohdalla, joten jouduin rajaamaan aika tyhmästi. Seinän oikealla puolella nimittäin näkyi lattiatyynyillä loikoileva tyttö katsomassa iCarlya ja vasemmalta pilkotti hieman epäsiistimmässä kondiksessa oleva portaikko.




sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Outo päivä



Tänään on ollut jotenkin kummallinen päivä. Mulla oli päivällä neljä tuntia harvinaista omaa aikaa, enkä mä osaa enää nykyään käyttää sitä järkevästi. 

Lopputulos oli siis se, et aina aloitin jotain kotityötä, havaitsin parin minuutin päästä, et tän pitäis olla mun omaa aikaa, eli ei kotitöitä. Sit jätin homman kesken ja yritin taas tehdä jotain muuta. 

Lopulta huomaan päivän sujuneen kaikenlaisen tekemisen parissa, mutta juuri mitään en oo saanut valmiiksi. 

  • Tein jalkahoidon ja lakkasin kynnet
  • Purkasin ulkovaraston kaapin ja nyt rojut ovat ympäri varastoa. Kaapista saan värkit yhteen projektiin, joka ei taas ilman kuviosahaa tai vastaavaa onnistu. Meillä ei siis sellaista oo.
  • Siivoilin terassilla hyllyn, jonka pitäis päätyä takaisin ulkovarastoon, mutten sitä yksin saanut kannettua, eikä se sinne romujen sekaan tällä hetkellä sopisikaan.
  • Kävin siivoamassa kirpparipöydän ja kiertelemässä, mutten ostanut mitään. 
  • Pesin kolmesta ikkunasta yhteensä kolme pintaa. Äkkiä laskettuna mulla on siis vielä 49 pintaa pestävänä (Ou mai kaad)




Tää eilen kirpparilta löytynyt kyltti kuvaa hyvin tätä päivää: paljon säntäilyä sinne ja tänne, mutta hyvin vähän valmista. Suorittajana mua lisäks harmittaa nyt mielettömästi, et käytin oman aikani huonosti, eikä tällaista luksusta kovin usein oo tarjolla.

Kaikesta sitä voi saada morkkiksen :) Mutta minkäs ihminen perusluonteelleen voi.




Kaapista ulos


Ootteko koskaan miettineet, miltä näyttää purkkihullun kaappi? Jos ootte, niin tässäpä teille vastaus.
Apteekkarinkaappi on paras juttu meidän keittiössä. Se säilöö mielettömän määrän tavaraa ja meillä siihen mahtuu ihan kaikki kuiva-aineet. Ja kaikki on tietenkin kaadettu jonkinlaiseen purkkiin.




Kirjo on laaja, eikä välttämättä kaikki oo niin kauniitakaan, muttei sillä oo väliä.




Osan näistä purkeista olenkin jo esitellyt projektivaiheessa. Kuten esimerkiksi noi ylähyllyn isot siniset pönikät.




Osaan purkeista oon vaan leikannut ja liimannut alkuperäisestä pakkauksesta valmistusohjeen ja päiväyksen.




Nää allaolevat isot purkit on niitä samoja, joita aiemmin dc-fixailin. Nää on tehty tytön ensimmäisistä piirustuksista joskus 4 vuotta sitten.




Tästäkin alakuvasta voi bongata taannoisen pikatuunauksen.




Suurin sa meidän kaappien sisällöistä on kaikkea muuta kuin esittelykelpoista. Ei siis pelkoa siitä, et näistä tulis postailtua sen enempää.



lauantai 27. huhtikuuta 2013

Tilapäinen mielenhäiriö


Kaks mun eniten inhoamaa kotityötä ovat verhojen vaihto ja ikkunoiden pesu. Jostain ihmeen syystä päätin ihan vapaaehtoisesti tehdä tänään noista ensimmäisen. Onneks vaihdettavana oli vain yks verho, mutta silti.

Vaikka mä miten silitän ja silitän, niin lopulta ikkunalla roikkuu ryppyinen verho. Mä en käsitä, miten oon kyseisessä hommassa niin surkea. Mä en muutenkaan osaa ripustaa verhoja mitenkään hienosti. Ja toisaalta ihan sama, koska esimerkiksi tän kyseisen verhon joutuu kiskaisemaan sivuun joka kerta parvekkeelle mennessään.




Taiteilin tosiaan ton pilkkahintaan hankkimani Hetkiä-kankaan verhoksi makkariin. Toisen valkoisen kapean verhon aion kiskaista alas kesäksi, kunhan jaksan. 

Ja ikkuna(t)kin pitäis pestä. Onko muita ikkunanpesua inhoavia? Mä en ees tiedä, kumpaa inhoan enemmän; itse pesemistä (jossa oon surkea) vai sitä esivalmistelua ja jälkien siivoamista. Joudun varmaan hankkimaan sen pesurin, jota monet on kehuneet.




Yllättävän vaalee fiilis tuli yhden verhon vaihtamisella. Muuten makkarissa on kaikki ennallaan. Kirja on yöpöydällä vaihtunut useampaan otteeseen, mut eipä muuta. Täällä vietetään niin vähän aikaa silmät auki, ettei tuu juurikaan panostettua muutoksiin.




Se sängynpäätykin on siis edelleen ajatusasteella ja Tuuli-taulutekele roikkuu vieläkin tossa. Kunhan saan päädyn joskus kyhättyä, niin tuokin teelmös saa väistyä. Tällä hetkellä se on kuitenkin kivempi vaihtoehto kuin kokovalkoinen seinä.




Päätyseinän sutiminen Taika-maalin ylijäämäpurkilla on edelleen harkinnassa. Onneks se on pikkujuttu tohon telailla, jos inspiraatio iskee.




Ehkä tännekin pitäis jotain keväisempää laittaa, mut just nyt ei ainakaan huvita :) Taidanpa hetken vaan olla ja juoda vaikka kahvit, kun tyttökin on kyläilemässä.



perjantai 26. huhtikuuta 2013

Someone loves my blog :)


Sain ihanaiselta lukijaltani Daralta Daralandia-blogista I love your blog-tunnustuksen. Suuret ja sydämelliset kiitokset siitä <3



Tunnustukset ja haasteet ovat ihania ja monet niistä auttavat erityisesti uusia blogeja eteenpäin ja lukijoiden tietoisuuteen.

Päätin itse antaa tämän tunnustuksen nyt niille blogeille, jotka ovat auttaneet omaa blogiani kommenteillaan, kannustuksellaan, palautteellaan ja osa jopa mainitsemalla blogini omassaan.


 


Arvostan suuresti tätä kaikkea ja liikenteen lähteet kertovat paljon siitä, miten suuri määrä uusia kävijöitä on Kotikolmioon juuri näitä reittejä pitkin astellut.


Aurinkoisen sydämelliset kiitokset ja I <3 Your Blog-tunnustuksen annan seuraaville ihanille blogeille ja erityisesti niiden sydämellisille kirjoittajille:


Teitä on useita muitakin. Useimmat teistä löytyvätkin omalta lukulistaltani.





Ihanien lukijoiden lisäksi mua on siunattu ihanalla työkaverilla, joka stressaavan ja ahdistavan työviikon päätteeksi päätti piristää mua ihanalla kukkakimpulla <3


 Toivottavasti ne piristävät myös teitä, kuten alkanut viikonloppukin.
Ihanaa perjantaita kaikille sateisesta Vaasasta :)




torstai 25. huhtikuuta 2013

Valinnan vaikeus




Jonkun sanonnan mukaan pitää ensin rakastaa, arvostaa, kunnioittaa yms. itseään ennen kuin voi odottaa samaa muilta.

Tästähän vedin aasinsillalla sellaisen johtopäätöksen, et jos tahtoo synttärilahjoja muilta, niin täytyy ensin hankkia lahja (lahjoja) itselleen. Eiks se mee just niin? :)

Mä siis olen liikkeellä vähän etuajassa, koska päätin shoppailla oman synttärilahjani netistä. Toimitusaika täytyy siis huomioida, että ehdin saamaan lahjani ajoissa.

Toinen syy siihen, miksi oon liikkeellä näin ajoissa on se, etten mä vielä tiedä, mitä lahjaksi eniten tahtoisin.

Haavelistalla on montakin asiaa, mutta mikään ei tällä hetkellä ole ns. ylitse muiden.




Annon Laituri-matto on edelleen listalla. Meidän onnettomassa Anttilassa ei ko. mattoa oo, joten tilaaminen epäilyttää. Onko teillä kokemuksia matosta? Pysyykö hyvin paikoillaan ja miltä laatu muuten vaikuttaa?
Kuva lainattu täältä.





Steltonin termarikin on edelleen haavelistalla. Haluaisin valkoisen, mutta pysyykö se valkoisena? Värjääkö mahdolliset (ja erittäin todennäköiset) kahvivalumat pintaa? Tästäkin kuulisin mielelläni kokemuksia.
Kuva lainattu täältä




Ja ne Hay:n säilytyslaatikot ovat hakusessa edelleen. En nimittäin oo löytänyt näitä kotimaisista nettikaupoista. Mielellään saa vinkata, jos näitä jostain vois tilailla.
Kuva lainattu täältä


Mua nyt jo kovasti jännittää, mitä sieltä paketista lopulta sit paljastuukaan.
4-vuotiaan mielestä nimittäin jokaisen paketin ja kirjeen avaamista täytyy jännittää, vaikka sisältö olisi tiedossa etukäteen. Pakettia avatessa täytyy arvailla sisältöä ääneen, vaikka tuotteen kuva ois painettuna laatikon kylkeen :D



Nyt tulee viimeistään kevät


Blogit on viime viikkoina vilisseet tennareita. Tennarit tekee kevään ja vetämällä tennarit jalkaan, voi julistaa, et kevät on täällä.

Mä mietin alkuviikosta, et on niin masentavan syksyinen ilma. Tuuli puhalsi melkein myrskylukemissa ja vettä vihmoi vaakatasoon. Aamuisin käärin itseni toppatakkiin ja kaulahuiviin ja hytisin huppu päässä bussipysäkillä.

Mut sit tuli se kuuluisa ahaa-elämys. Mullei oo tennareita. Ei jalassa, eikä olemassakaan. No eipä ihme, ettei kevät näytä tulevan ollenkaan.

Klikkailin sit Spirit Storesta tennarit kotiin. Aamulla kiskaisin ne jalkaan nollakelistä huolimatta ja jätin vielä sateenvarjonkin kotiin. Ja kuinkas sitten kävikään; aamupäivällä paistoi jo aurinko.

Eli jos jossain päin Suomea on edelleen kurjat kelit, niin tarkista (ja tarvittaessa korjaa) tennaritilanne, niin jo alkaa kevät edetä. Ei sille asialle vissiin mitään takuuta tullut, mut saa ne tennarit palauttaakin, jos ei toimi.






Kengät kannattaa muuten aina tilata kotiin, niin saa varmuudella uuden laatikon tuunattavaksi ;)






Mä otin tämmösen kiilakorollisen version, niin pärjää täällä Pohjanmaan tulvissakin. Ja kun on neidillä kengät jalassa mittaa 180cm, niin on se aurinkokin sit lähempänä.



keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Tosi loogista


Mähän oon auliisti jo moneen kertaan myöntänyt, ettei mun toiminta oo juuri koskaan kovin loogista. Näin se on ollut aina, mut välillä mä yllätyn jopa itse siitä, miten hullussa järjestyksessä mä asioita teen.

Tässäpä teille tuorein esimerkki:
Jotain pari viikkoa sitten postailin myyneeni kaikki viherkasvit, koska kyllästyin niihin. Uusia meillä ei vieläkään ole. Eli meillä ei ole tällä hetkellä yhtäkään elollista kasvia.

No arvatkaas, mitä tämä neiti tänään kiikutti kaupasta kotiin?
Ne viherkasvit, jotka piti ostaa jo 2 viikkoa sitten? -Ei sentään. Se ois ihan liian looginen ostos.

Mä ostin tän...




Nyt meillä nököttää hieno Aarnion Evergreen siinä samalla paikalla, missä meillä ennen oli ne viherkasvit.




Mutta kun tällainen tulee vastaan mustana ja hintaa 6€, niin silloin se muuttaa meille. Saahan niitä kukkia sit joskus jostain. Vai voiskohan tätä käyttää vaikka mehukannuna tai pyöräyttää kannuun sangriat viikonloppuna.

Eiks ollutkin tarpeellinen ostos? :D



Kaunis Blogi-tunnustus


Sain ihanasta Beauty of Life-blogista Kaunis Blogi-tunnustuksen, jossa on tarkoitus kertoa kahdeksan asiaa itsestään.

Kiitos tunnustuksesta ja erityiskiitos siitä kunniasta, että olen päätynyt päivittäiselle lukulistallesi. 

Tähän onkin hauska tarttua :)




En oo paljastanut itsestäni blogissa juuri mitään (ainakaan tietoisesti), joten tässäpä tulee:

1. Oikeassa isovarpaassani on tatuoituna Marimekon punainen unikko.

2. Oon innokas MM-lätkäfani ja herään katsomaan Suomen peliä vaikka aamuyöllä.

3. En oo käynyt ainakaan 15 vuoteen leikkauttamassa hiuksiani alan liikkeessä.

4. Oon todella pihi välttämättömien hankintojen (mm. vaatteet, kengät) suhteen, mutta muuten kukkaronyörit aukeavat melko helposti.

5. Koulutukseltani oon tradenomi, mutta multa löytyy myös meikkaaja-maskeeraajan koulutus.

6. Oon aavistuksen koukussa Iltasanomien Bubble Shooter-peliin.


7. Meinasin kuolla tyttären ollessa viikon ikäinen.


8. Inhoan valokuvissa olemista, joten päädyn keskimäärin kahteen kuvaan vuodessa. Viimeisenä paljastuksena aionkin jakaa teille tämän vuoden toistaiseksi ainoan otoksen Uumajan (paluu)reissultamme.


So hello, my friends. This is me :)




(jätän nyt tässä tapauksessa tarkoituksella ton kuvakoon vähän normaalia pienemmäksi). Takana oli tässä vaiheessa noin 10 tuntia matkustusta ja shoppailua, joten tätä kuvaa ei oo pahemmin stailattu :D


Nyt en oo yhtään kartalla, kenelle kyseinen tunnustus on jo annettu, joten jos vierailet blogissani, ota ihmeessä tunnustus omaksesi ja paljasta kahdeksan asiaa itsestäsi.


Aurinkoista keskiviikkoa. Meilläkin alkaa aurinko pilkistää ensimmäistä kertaa tällä viikolla 8)


Yläkuva lainattu täältä.

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Malttamaton pönttö

Ihan niinkuin eilenn ajattelinkin, en jaksanut niitä spreijauskelejä sen pidempään odotella.

Muistatteko vielä sen viikonlopun kirpparilöytö-pöntön? Se joutui uhriksi tänään. Tässä vielä lauantain kuva muistin virkistämiseksi.




Oli tää sit loppupeleissä vähän lommoinen ja kärsinyt, muttei se mitään meinaa. Dc-fixiä pintaan ja taas kestää katella.




Vähän jäi ilmakuplia, mut nehän saa sieltä paineltua pois. Tai sit annan vaan olla, eipä ne käytössä haittaa.




Toi kannen reuna ei niin siististi teipillä tullut, mut ei auta, kun ei maalaamaan päässyt. Voishan senkin maalata sit joskus, mut taitaa kyl jäädä oikeesti tekemättä.




Tuli vähä huonoja kuvia, mutten jaksanu räpsiä uusia, kun piti ehtiä sohvalle ennen pientä pintaremonttia :)




Meillä joku söi voileivän ja kiskaisi sit rasvanäpeillään pöntön päähänsä. Eiks tullu nätit sormenjäljet?
Ja se joku en muuten ollut minä.

Huomaattekos muuten, et eipä tullutkaan tällä kertaa mustavalkoinen?



maanantai 22. huhtikuuta 2013

Kirjaimia kollaasiseinälle


Ostin tosiaan viikonloppuna kirpparilta kolme uutta kirjainta kollaasiseinälle. Tänään piti pikaisesti niitä vähän tuunailla, koska en halunnut kokovalkoisia kirjaimia valkoiselle seinälle.

Yks sai ripauksen mustaa maalia ja kaks kerroksen washi-teippiä.




Ja tää äksähän on sit oikeesti tollanen rouheempi eikä reunat oo ihan suorat. Ei siis ihan noin kovia tärinöitä oo viikonlopun jäljiltä, vaikka vapaalla kädellä vetäsinkin :)




Ei mennyt teipit ihan millilleen, kun ei nääkään kirjaimet näköjään kulmistaan ihan suoria olleet (seliseli; hutiloin vaan teippaillessa).




Ja nää seinäkuvat on sit ihan vinossa ja ketuillaan. Ihan mielettömän hankala yrittää kuvailla sohvalla nukkuvan siipan yli. En viittiny edes kiroilla ääneen.




Saattaa noi kirjaimetkin vähän vinossa olla, koska jouduin nekin iskemään seinään ton samaisen esteen ylitse. Ei voi millään odottaa sen heräämistä, kun pitää heti päästä toteuttamaan projekti loppuun.

Ja varovainen piti kans olla. Tiedättehän, mitä siitä nukkuvasta karhusta sanotaan? -No, se sama juttu pätee meillä isäntäänkin.




Olettaisin kuitenkin, et koska esim. yläkuvassa sekä taulu, teksti, että kirjain ovat vinossa samalla tavoin, niin ehkäpä kuvaaja on ollut kuitenkin tässä tapauksessa eniten vinossa (tai muuten vaan kiero).




Mun oli tarkoitus tänään vähän spreijailla, mut täällä on ihan mieletön puuskainen tuuli. En viitsi mennä suihkimaan maalia vastatuuleen. Ja muutenkin tuolla lentelee niin paljon roskaa ja pölyä, et parempi jättää homma toiseen päivään. 
Tai sit mä en malta odottaa ja vetäisenkin uuden pinnan illan mittaan dc-fix:llä :)

Seinä tulee saamaan kyllä vielä muutaman pienen kuvan lisää, kunhan sopivia tulee vastaan. Eiks se oo vähän tällaisen seinän ideakin, et se muuttuu jatkuvasti? 

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Kevät!


Tänään lähtivät viimeiset lumet takapihalta. Äkkiä ne sit lopulta hävis, kun yöpakkaset hellitti.
Maa on vielä ihan mielettömän märkää, mut takapihalla on silti haravoitu ja kuoputettu kaikkien puskien juuret.




Taas kertyi iso jätesäkillinen roskaa ja oksia talven jäljiltä. Haravasta huomaa, että lapsityövoimaakin on taas käytetty.




Meidän taloyhtiössä on aidattu sisäpiha, mikä onkin varsinaista luksusta. Ei tarvi olla kokoajan silmät selässä vahtimassa neiti O:n tekemisiä.




Sain rauhassa tonkia takapihalla, kun neiti leikki hiekkalaatikolla ja keinui. Ja ei, en todellakaan oo mikään puutarhaihminen. Oli vaan niin hieno ilma, et oli pakko puuhailla jotain ulkona. Mä en kykene sielläkään istumaan toimettomana auringosta nauttimassa.

Ai vitsit, miten hieno ilma ollu tänään. Aurinko <3




Oksasakset on mun ihan lempparit. Vähä vaan meinaa aina  karata karsiminen käsistä, kun se on niin kivaa hommaa :)




Tuijatkin selvisivät jo neljännestä talvestaan, mutta laatikot alkaa näyttää melko kulahtaneilta. Nää on vähintäänkin tuplanneet kokonsa vuosien varrella.

Kuten tästä kuvasta näkee, on meidän terassi vielä kaikkea muuta kuin edustuskunnossa. En kehdannut napsia siitä sen enempää kuvia. Kaikki romut on talven jäljiltä kasattuna katoksen alle ja sekä terassi, että markiisi huutavat kunnon liuotinpesua. Saavat odottaa vielä ens viikonloppuun.

Ja ens viikon aikana mä lupaan päälystää ne terassituolien pehmusteet. Pakko kirjoittaa se tänne, nii ei pysty enää perumaan :)

Nyt on myös hinnoiteltu kirpparikamat ja tiistai-iltana saan roudata ne myyntiin. Ai että, miten loistava viikonloppu. Toivottavasti teillä on ollut yhtä kiva :)