Kiitos vuodesta 2013

Vuosi 2013 ei ole ollut ollenkaan huono. Ainahan vuoteen mahtuu niitä hyviä ja huonoja tapahtumia ja asioita, mutta viivan alle tästä vuodesta jää kuitenkin plus-merkkinen saldo. 

Yksi hienoista jutuista oli blogin perustaminen. Tätä kautta olen saanut paljon blogiystäviä, joista osan olen kuluneen vuoden aikana päässyt tapaamaan myös livenä. 

Vuosi 2013 on ollut monella tapaa opettavainen ja palkitseva. Kiitos teille jokaiselle lukijalle ja kommentoijalle kannustavista kommenteista ja rakentavasta kritiikistä. Olette tärkeitä <3

Muistetaan myös ensi vuonna tehdä mieluisia asioita ja nauttia pienistä hetkistä. 

<3 <3 <3 

Pientä parannusta

Joillain asioilla on vaan tapana kestää. Tiedätte varmaan, miten kauan voi asua ilman kämpästä puuttuvia listoja tai jotain muuta melko pientä juttua. Meiltä puuttuu edelleen muutama koristelistan pätkä, mut se onkin ihan eri asia. Nyt meillä on kuitenkin minivessassa taso.

Mä oon miettinyt ton laittamista siitä asti, kun potta muutti uuteen kotiin. Sille kun oli ollut tossa postimerkin kokoisessa vessassa varattuna ainoa vapaa nurkka.

Samalla tein vähän muutakin pientä päivitystä. Pyyhkeelle en keksinyt enää mitään loogista paikkaa. Niinpä ruuvasin puuhelmen tohon valmiiseen reikään ja saa nyt olla toistaiseksi siinä.

On muuten kamalan pimeitä ja kummallisen värisiä kuvia, vaikka kuinka koitin muokata. Tuolla ikkunattomassa kopissa on mahdoton saada mun vähäisillä taidoilla mitään parempaa aikaiseksi.

Lopuksi on vielä pakko esitellä tämän päivän ale-ostos: nyt on mullakin oma Tangle Teezer.

Taso on muuten ylijäämätavaraa, joten tämäkin minimuutos toteutettiin nollabudjetilla. Ellei siis tota harjaostosta lasketa.

Kivaa alkanutta viikkoa. Vai lomailetteko te muut vielä?

Nostin karhun seinälle

Just ennen joulua voitin Huvikumpu livingin arvonnassa kivan karhu-printin, joka pääsi tänään vihdoin seinälle. Samalla iski pakottava halu uudistaa pari muutakin taulua kollaasiseinältä. Nyt kaipaisinkin teidän vinkkejä niihin.

Oikaisin muuten samalla kaikki taulut vatupassin ja 2-puoliteipin avulla, mut silti ne näyttää näissä kuvissa olevan aina jotenkin vinksallaan.

Tässä uudessa Circus Bruno-taulussa on just se pieni ripaus väriä, jota kaipaisin myös pariin uuteen tauluun.

Haluaisin vihdoinkin korvata noi pikaisesti itse väsätyt pilvi- ja sulkataulut jollain muulla. Teksteistä tykkään edelleen, joten ne saavat tossa olla, mutta niiden lisäksi kaipaisin jotain yksinkertaisia kuvia.

Nyt saa erittäin mielellään vinkata esim. nettikauppoja, joissa tällaisia ois myynnissä.
Hetken jo harkitsin Mailandian printin siirtämistä kollaasiseinälle, mut se taitaa taas olla vähän liian erilainen. Mä oon näissä jutuissa kyllä onnettoman huono. Edelleen.

Näitä kuvia katsoessa iski pakottava tarve siirtää pöllötyyny pesukoneen kautta kaappiin. Jotenkin sekin on liian talvinen mun keväiseen olotilaan. Miten mä selviän siitä, jos se talvi lumineen ja pakkasineen saapuukin lähiaikoina :)

Ottaako pannuun?

Kotikolmion äärimmäisissä testausolosuhteissa on viimeisen kolmen vuoden aikana tehty tutkimusta, jonka tulokset esittelen teille nyt. Kyseessä ei siis ole maksettu mainos, vaan käytännön kautta tehty havainto. 

Testaus käynnistyi nimittäin niin, että allekirjoittanut ilmoitti aikoinaan saman joululahjatoiveen kahdelle tontulle ja heilutteli joulun jälkeen molemmissa käsissään uutta paistinpannua. 

Pannu nro. 1 esittäytyy tässä. Pinta on edelleen ehjä, eikä tähän pahemmin mikään kokatessa tartu.

Pannu nro. 1 henkilöllisyys paljastuu tässä:

Pannu nro. 2 onkin reissussa rähjääntynyt, vaikka se on jo pitkään ollut hätävarapannu. Siis sellainen, joka kaivetaan esiin, jos ei oo muuta vaihtoehtoa. Viimeiset viikot se on odottanut kierrätykseen kiikutusta.

Kuten kuvista näkyy, on tän pannun pinta kaikkea muuta kuin ehjä. Tällä vois ehkä sulatella niitä kynttilöitä, muttei juuri muuta.

Ulkoisesti tää kakkonenkin on muuten ihan ok, mutta toi sisäpuoli on mulle henk.koht. kuitenkin kahvaa tai pohjaa tärkeämpi.

Tässä vielä nro. 2 henkilöllisyys. Huom, kuva pohjasta, joka on siis edelleen ihan priimakunnossa.

Nyt varmaan joku sanoo, et näitä on huollettu/käytetty/puhdistettu väärin. Ja niin varmaan onkin. Käyttöohjeet on ne, jotka meillä heitetään pakkauksen mukana menemään.
Tää testihän on ihan meidän normiolosuhteissa ja käsittelyissä toteutettu. Varmaan toi numero kakkonenkin hellemmässä huomassa ja oikeanlaisessa huollossa ois säilynyt paremmassa kunnossa.

Testi kuitenkin paljasti sen, mikä meillä kestää paremmin. Niinpä kipaisin joululahjarahoilla meille uuden pannun. Yllättyikö joku valinnasta?

Onko teillä muilla samanlaisia tai täysin poikkeavia kokemuksia? Tai sellaisia pannuhaastajia, joita ei meidän testissä mukana ollutkaan?

DIY: jämistä uutta

En varmaankaan oo ainoa sellainen, joka polttaa käsittämättömät määrät kynttilöitä talven mittaan. Siitä sitten kerääntyy kolmenlaista roskaa: 

1. niitä tuikkujen alumiinikuoria, joista oon tuunaillut jo kymmenittäin "tekstikylttejä"
2. tyhjiä lasi- ja metallipurkkeja, joissa on joskus ollut kynttilä, sekä
3. epämääräisiä kynttilänjämiä.

Päätin sitten Kolmen tähden kodin inspiroimana minäkin sulattaa jämät uusiksi kynttilöiksi. Päätöstä edesauttoi kovasti Sinooperin ale, josta sain kymmeniä metrejä sydänlankaa muutamalla eurolla.

Tein kynttilät tosiaan noihin tyhjentyneisiin purkkeihin. (Ja tässä vaiheessa iskälle tiedoksi, että en laittanut yhtäkään jugurttipurkkiin).

Sydänlangan sidoin metalliprikkaan ja kiepautin reteesti toisen pään kunnon nauloihin. Mulla on jostain syystä aina vähän miehekkäät välineet.

Aika kauan kestää noiden jämähtäminen, joten kokeilen sit vasta huomenna tuikata ensimmäisen tuleen.
Nyt  vois ottaa rennon asennon sohvalla, kun on tänään ollut töissäkin. Aika kiva tää tällainen maanantai ja perjantai yhdessä päivässä. Tuntuu ihan viikonlopulta :)

Ristiriitaista

Omalta kohdaltani julistan joulun ja blogihiljaisuuden päättyneeksi. Kuusi ja muut jouluhärpäkkeet tekisi mieli roudata varastoon jo tänään, mutta olkoon nyt viikonloppuun saakka.

Mitenkäs teidän joulu meni? Vieläkö joulu jatkuu, vai alkaako jouluruuat ja koristukset jo sielläkin kyllästyttämään?

Mun mielestä nää kaikki joulujutut tuntuvat vielä entistäkin typerämmiltä nyt, kun sade on lakannut ja ulkona on ehkä aavistuksen keväinen fiilis.

Tuntuu jotenkin kummalliselta, että sisällä vallitsee hämyinen tunnelma. Mä niin odotan sitä, että toi valo alkaa taas yltää sisätiloihin saakka kunnolla.

Kuvissa muuten vilahtelee muutamia kivoja joululahjoja. Saitteko tekin mieluisia lahjoja?

Hyvää Joulua

Kanelintuoksuiset jouluntoivotukset Kotikolmiosta teille jokaiselle. 

Viettäkää oikein rentouttava ja tunnelmallinen joulu <3

Lahjoja ja voittoja

Mattimyöhäinen juoksi vielä tänään jouluostoksilla, jotka piti tulla nyt tänne blogiinkin esittelemään. Oli nimittäin sattumalta niin mun tyylisiä nää lahjakortit, että melkein tekis mieli pitää itsellä.

Tämän enempää en näistä voi vielä paljastaa, etten kenenkään yllätystä mee pilaamaan.

Mutta sainpas mä itsekin tänään jotain kivaa kotiin tuomisiksi. Ihanan aurinkoinen Susanna Huvikumpu living-blogista piipahti nimittäin työpaikallani tuomassa voittamani arpajaispalkinnon ihan omakätisesti. Hurjasti kiitoksia vielä tätäkin kautta.

Seventy Treen Circus Bruno-printti päätynee olohuoneen kollaasiseinälle ihan paraatipaikalle. Se on ihana.

Karhun mukana paketissa oli myös Hello Dala-kortti, jonka eräs nuori neiti taitaa omia huoneeseensa.

Kaikki lahjat on hankittuna, kaapit on täynnä ruokaa ja kotonakin sen verran siistiä, että pystyy kulkemaan kompastumatta. Mun puolesta joulu saa siis tulla.

Oikein ihanaa ja tunnelmallista joulua teille kaikille <3

Joulumieltä metsästän...

Tänään oon yrittänyt metsästää joulufiilistä puuhailemalla erilaisia joulujuttuja. Tuunasin pakollisen hajusintin tomaattimurskapurkkiin ja viilsin sormeeni palkeenkielen.

Pukki sentään siirtyi purkin viereen ilman vammoja ja Kaleidokin vapautui kaktuslastistaan tähän "asetelmaan".

Paketoinnista ylijääneet karkkitangot laitoin kuppiin joulufiilistä tuomaan. Ne muuten hupenevat yllättävän nopeesti...

Välitauolla nautin kahvin sijasta glögiä ja pipareita sekä lahjaksi saatuja joululeivonnaisia.

Ja sain lopultakin väkerrettyä valmiiksi kaikki pienet muistamiset, jotka nyt nököttävät keskellä eteisen lattiaa. Jos mä ne tosta siirrän, niin unohdan taatusti ne myös viedä.

Kovin paljon ei uskalla näitä vilauttaa, etten pilaa kenenkään ylläriä ihan totaalisesti.

Nyt seuraa se masentavin osuus... Se joulufiilis ei löytynyt vieläkään, mutta ainakin yritin.
Tuntuu ihan perinteiseltä sunnuntailta, koska aamulla kello taas soi kuudelta ja suuntaan töihin.

Oonko ainut, jonka joulufiilis on piiloutunut niin hyvin, ettei sitä vieläkään oo löytynyt?

Joulupuu on rakennettu

Eilen jo etukäteen varoittelinkin teitä siitä, ettei tää meidän kuusi nyt mikään varsinainen kaunotar ole. Tai kuusi sinällään on ihan ok, mut oma vika, kun en ajatellut, ettei toi musta johto sovi niin hyvin valkoiseen kuuseen. 

Meillä on aiempina vuosina ollut pieni luonnonkuusi, mutta viime vuonna lähti järki siihen neulasmäärään ja marssin joulun jälkeen alennusmyynneille hankkimaan tekokuusen kympillä.

Meidän kuusi on tarkoituksella pieni. Pituus vain 150cm, koska tila tälle on todella rajallinen. Kehtaan myös rehellisesti myöntää, että meillä kuusi majailee vain ja ainoastaan lapsen vuoksi. Me "aikuiset" tultais edelleenkin ihan mainiosti toimeen ilmankin.

Iskin kuusen metallisankoon, koska en tykkää yhtään siitä jalasta. Isäntä tosin naureskeli tällekin viritykselle. Mut roskapönttöön tukittu kuusi jotenkin sopii hyvin meidän "ei-jouluihmisten" koristeluideologiaan :)

Kuusen latva oli sen verran rimpula, ettei vanha latvatähti pysynyt asennossaan. Nappasin sitten ikkunalta yhden paperitähden siihen hommaan.

Koristeita on näidenkin kuvien jälkeen vähän lisäilty johtojen piilottamiseksi. Lopputulokseen niillä ei juurikaan ollut vaikutusta.

Kyllä mä tätä jaksan viikon katsella ihan jo siitä syystä, että tänä vuonna en joudu imuroimaan neulasia vielä juhannussiivojen yhteydessä.

Kivaa lauantaita. Kolme yötä jouluun... IIK!