Matolla oli mittaa lähes 3 metriä ja mustavalkoinen väri miellytti yllättäen silmää. Viiden euron hintaan se lähti siis mukaan, vaikka kevyttä pesua kaipaakin.
Vielä kassajonossa seisoskellessani bongasin (yllätys, yllätys) kivan purkin. Kiiltävä valkoinen muovipurkki löytää varmasti (jossain vaiheessa) käyttötarkoituksen.
Kauhistelin jälleen useammankin myyntipöydän kohdalla hinnoittelua. Kuka maksaa parin vuoden takaisista sisustuslehdistä 2-3 €/kpl??? Tai hieman kärsineistä romaaneista 10 €/kpl??? En tajua. Itse hinnoittelen kirpparikamat aina sillä periaatteella, että pääsen turhasta tavarasta eroon ja saan pöytävuokran maksettua. Jos siitä sitten jää jotain vaivanpalkkaa itselle, niin hieno juttu.
Jaksan aina myös ihmetellä, mitä ihmiset laittavat myyntiin. Selvästi rikkinäiset tai loppuunkäytetyt tavarat ja vaatteet saavat mut kiertämään kyseisen myyntipöydän kaukaa. Myös käytettyjen alusvaatteiden ja meikkien myyminen on mun mielestä outoa. Ostaakohan niitä joku ihan oikeasti?
Tokihan kirppareilta tekee välillä ihan loistavia löytöjäkin ja siksi itsekin mielelläni niitä kierrän.
Toivottavasti pian tulisi vastaan pitkästä aikaa jotain kivoja löytöjä, kun ihmiset saavat kotiensa kevätsiivoukset kunnolla vauhtiin :)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti