Tilapäinen mielenhäiriö

Kaks mun eniten inhoamaa kotityötä ovat verhojen vaihto ja ikkunoiden pesu. Jostain ihmeen syystä päätin ihan vapaaehtoisesti tehdä tänään noista ensimmäisen. Onneks vaihdettavana oli vain yks verho, mutta silti.

Vaikka mä miten silitän ja silitän, niin lopulta ikkunalla roikkuu ryppyinen verho. Mä en käsitä, miten oon kyseisessä hommassa niin surkea. Mä en muutenkaan osaa ripustaa verhoja mitenkään hienosti. Ja toisaalta ihan sama, koska esimerkiksi tän kyseisen verhon joutuu kiskaisemaan sivuun joka kerta parvekkeelle mennessään.

Taiteilin tosiaan ton pilkkahintaan hankkimani Hetkiä-kankaan verhoksi makkariin. Toisen valkoisen kapean verhon aion kiskaista alas kesäksi, kunhan jaksan. 

Ja ikkuna(t)kin pitäis pestä. Onko muita ikkunanpesua inhoavia? Mä en ees tiedä, kumpaa inhoan enemmän; itse pesemistä (jossa oon surkea) vai sitä esivalmistelua ja jälkien siivoamista. Joudun varmaan hankkimaan sen pesurin, jota monet on kehuneet.

Yllättävän vaalee fiilis tuli yhden verhon vaihtamisella. Muuten makkarissa on kaikki ennallaan. Kirja on yöpöydällä vaihtunut useampaan otteeseen, mut eipä muuta. Täällä vietetään niin vähän aikaa silmät auki, ettei tuu juurikaan panostettua muutoksiin.

Se sängynpäätykin on siis edelleen ajatusasteella ja Tuuli-taulutekele roikkuu vieläkin tossa. Kunhan saan päädyn joskus kyhättyä, niin tuokin teelmös saa väistyä. Tällä hetkellä se on kuitenkin kivempi vaihtoehto kuin kokovalkoinen seinä.

Päätyseinän sutiminen Taika-maalin ylijäämäpurkilla on edelleen harkinnassa. Onneks se on pikkujuttu tohon telailla, jos inspiraatio iskee.

Ehkä tännekin pitäis jotain keväisempää laittaa, mut just nyt ei ainakaan huvita :) Taidanpa hetken vaan olla ja juoda vaikka kahvit, kun tyttökin on kyläilemässä.