Romut uuteen uskoon

Eilen sain lopulta aikaiseksi tyhjätä olohuoneen Lack-hyllyt kokonaan romuista. Melkoinen määrä pölyä pinnoille oli taas kertynytkin.

Onhan siinä pölyssä tosin se hyvä puoli, et vaikka tavarat otti alas, ne ois voinut hyllyyn laittaa takaisin ihan samoille paikoille pölyyn jääneiden kuvioiden perustella. Ajattelin nyt kuitenkin samalla vaivalla jynssätä pinnat puhtaaksi ja järjestellä samat kamat eri järjestykseen.



Iso A on edelleen samalla paikallaan ikkunan vieressä. Tää on niin suuri, että mun mielestä se ei vaan oikein muualle sovi. Kokeilin kyllä.

Vasemmanpuoleiset hyllyt näyttävät nyt tältä. Toi kello-laatikot-maapallo on vaan sellainen kolmikko, joista tykkään toistaiseksi vierekkäin. Yritin mä niitäkin toisistaan erottaa, mut palautin sit takaisin.

Onpa tästä tullut ihan vahingossa joku positiivisuuden alttari :D Huomasin vasta just, et kaikki samantyyliset viestit on tullut tukittua vierekkäin. Pitäis varmaan vääntää vielä kädestä peukku pystyyn. Tai sit keskisormi; niinku kontrastiksi.

Vähä piti taas vääntää huumoria ja laittaa nalle nojaamaan tohon kirjaimeen. Kirjain ei muuten paina mitään, joten noi varmaan kaatuu puhaltamalla molemmat.

..ja ne korennot meillä lentää edelleen. Ja pitkään lentävätkin.

Tässäkin piti koittaa olla vähän hauska, kun toi O-kirjain ei pysy yksinään suorassa. Laitoin tyypin pyörittämään kirjainta ja samalla se tukeutuu kivasti ison A:n kylkeen.
Kyllä mä vähä mietin, kauanko toi tyyppi kestää tota keppiä "tuolla" :D

Ylin hylly on ihan ennallaan. Siellä olevia laatikoita tarvii ottaa tosi harvoin alas (ja hyvä niin), joten saavat olla siellä ihan rauhassa.



Lehtipino on taas huomaamattomasti kasvanut sen verran, että piti siirtää sohvan käsinojalta turvallisempaan paikkaan. Niitä ei oo muuten kovin kiva keräillä sohvan ja seinän välisestä olemattomasta raosta. Täytyis taas jaksaa käydä tämäkin pino läpi ja leikella kivat kuvat talteen.

Lehtipinon päällimmäiseksi laitoin tuon taannoin leimatun paperin, kun sattui olemaan niin kirjavia lehtiä pinossa. Ja koko komeuden pitää kasassa iskän vanha nahkavyö.

Tulipa lopulta tuokin urakka tehtyä, vaikka mä niin inhoan pölyjen pyyhkimistä.
Matalat tasot ja pöydät oon jo ulkoistanut lapsityövoimalle. Onneks lapset kasvaa nopeasti ja yltää päivä päivältä korkeammalle ;)