.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Koukussa kirjoittamiseen

Oon jo aiemmin kertonut, et tykkään tosi paljon leikekirjoista, perinteisistä kalentereista yms. Perinteinen kynällä kirjoittaminen on mun mielestä vaan ihanaa. En siis tarkoita, et multa syntyis minkäänlaista kirjallista tuotosta, mut tykkään siitä kirjoittamisesta sellaisenaan.

Mä kuulun siihen olemattomaan vähemmistöön, joka koulussa nautti kalvosulkeisista, jos vaan tarkoituksena oli tekstien kopioiminen kynällä paperille :) Aihe ei siis oo mulle tärkeä, kirjoittaminen on. Jos joudun kirjoittamaan kiireessä ja käsiala "kärsii", kirjoitan yleensä tekstit uudelleen. Asiat myös jää mun mieleen parhaiten, kun kirjoitan ne ylös.

Oon aina ollut surkea piirtäjä, mutta kynistä ja muista piirustusvälineistä oon tykännyt pienestä pitäen ihan hulluna. Jotain niillä oli sit pakko tehdä ja jos ei osaa piirtää, niin piti kirjoittaa.




Mä kopioin edelleen välillä mietelauseita, laulujen sanoja yms. vaan siks, et tykkään kirjoittaa niitä (myönnän jälleen kerran olevani vähän outo). Kirjoittaminen ja kirjaimet on mun juttu ja tykkään niistä paljon. Siksi meillä ei juurikaan ole muita tauluja, kuin tekstiprinttejä. Kirjaimia on meillä ripoteltuna kaikkiin mahdollisiin paikkoihin ja mun tekis silti jatkuvasti mieli lisätä niitä.

Erilaiset fontit on nättejä. Eniten muhun uppoaa sellainen vanhan kirjoituskoneen vähän kulahtanut fontti.  Silti välillä kehittelen koristeellisiakin tekstejä. En oo kuitenkaan koskaan oppinut kirjoittamaan suoraan ilman viivoja. Mun rivit karkaa aina ylä- tai alaviistoon :)




Jos ois mahdollista, niin kirjoittaisin mielelläni nääkin tekstit blogiin käsin. Siinä ois kyllä melko kova työ, eikä kaikki varmaan sais mun kirjoituksistani selvää ollenkaan.

Kuvatut tekstit on poimittu Elina Karjalaisen kirjasta; Uppo-Nallen ikuisia ajatuksia.

4 kommenttia :

  1. Upea käsiala. <3
    Mä kirjoitin ystävänpäivänä ystäville kirjeet käsin ja voi herttinen millaisia harakan varpaita niistä tuli! :D
    Parempi pysytellä vain tässä näppäimistössä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mut varmasti ystävät arvostivat erityisesti niitä käsinkirjoitettuja kirjeitä, vaikkei käsiala aina ihan priimaa oliskaan :)

      Poista
  2. Nuorempana kirjoittelin paljonkin juttuja, päiväkirjaa ja kirjeitä mutta nyt on valitettavasti jäänyt vähemmälle. Yksi on, mistä en luovu ja se on perinteinen paperikalenteri! On paljon mukavampaa plärätä kansien välissä olevaa kalenteria kuin yksiulotteista kännykalenteria.

    Noi teidän kodin kirjaimet on tosi ihania :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en myöskään oo paperikalenterista luopumassa. Työelämässä joutuu elämään ihan liikaa sähköisten kalenterien kanssa. Vuoden vaihtuessa on aina yhtä ihanaa miettiä, millaisen kalenterin sitä ensi vuodeksi hankkisi.

      Kalenterin väliin on ihana kerätä kaikkea tarpeetonta ja tarpeellista lippua ja lappua :)

      Poista