Vielä tarkenee

Täällä on nautittu viimeinen viikko ihanasta loppukesän lämmöstä. Viime viikolla imuroin ja pesin terassin varmaan viimeistä kertaa tälle vuodelle. Aika haikeeta, koska syksy ja talvi ei todellakaan oo mun juttuja. 

Sen verran oon kesän loppumiseen ja ilmojen viilenemiseen valmistautunut, että siirsin kaktukset sisätiloihin. Selvisivät vaan kesästä hengissä lyhdyissä.

Pimeyttä on alettu torjumaan valosarjan lisäksi kynttiläröykkiöllä, mutta lyhtyihin en oo vielä kynttilöitä laittanut.  Sekin on toki pian edessä.

Pari kesäkukkaa sinnittelee vieläkin hengissä. Ei oo tällaista mulle ennen sattunut. Nyt piti vaan siirrellä ne paremmin aurinkoon.

Lepakkotuoli on saanut tänä kesänä nauttia riittävästi auringosta ja sen kyllä haalistuneesta päällisestä huomaa. Ei se itse asiassa tässä kuvassa ihan niin pahalta ees näytä.

Kynttilät auringonpaisteessa näyttää jotenkin hassuilta mut saavat nyt olla tossa, koska lyhdyissä aurinko vielä sulatti steariinin pitkin pohjaa.

Pakko oli napsia pari vihreää takapihakuvaa. Vielä näyttää kesäiseltä. Mä voin näitä sit talvella katsella viltin alla villasukat jalassa, kun takapihaa peittää parimetrinen lumikerros (tuli vilu pelkästä ajatuksesta).

Tänään oli ensimmäinen lomanjälkeinen työpäivä. Aamulla laahustin kahvimuki kourassa sumun läpi kaulahuiviin kietoutuneena töihin. Asteita oli +12 ja näkyvyys muutama metri.

Onneksi nyt taas aurinko paistaa ja tarkenee ilman takkia. Kivoja aurinkoisia ilmoja on tänne luvattu vielä useampi päivä, joten yritän karistaa päästäni syksyiset ajatukset ja nauttia auringosta.

Onko siellä ruudun toisella puolella muita, joita kesän loppuminen ja saapuva syksy ahdistaa? Mä voisin ihan hyvin elää pelkkää kevättä ja kesää vuorotellen vuoden ympäri :)