Askeettista

Tänään paistaa aurinko. Sinänsä sääli, että jouduin taas käyttämään koko päivän kaappien koluamiseen. Tekosyyt ei tällä kertaa auta, koska Ikea-kuorma saapuu huomenna ja kaikki turha roju täytyy saada sitä ennen ovesta ulos.

Tyttären sänky lähti uuteen kotiin jo eilen. Ensin meillä intoiltiin lattialla nukkumisesta, mutta lopulta tässä ei viime yönä nukkunut kuitenkaan kukaan. 

Meidän sänky lähti uuteen kotiin tänään. Sen jälkeen hyökkäsin vaatehuoneen kimppuun. Pari isompaa juttua laitoin Facebookin kirpparille myyntiin ja loput romut lähtivät roskikseen. Omat turhiksi käyneet vaatteeni pakkasin kasseihin odottamaan lahjoituskuormaan päätymistä.

Uusien sänkyjen myötä säilytystilaa tulee sängynaluslaatikoiden myötä reippaasti lisää. Ihanin juttu siinä on se, että siivousurakan jälkeen sille ei varsinaisesti olisi edes tarvetta. On kuitenkin kiva päästä järjestelemään tavarat ja vaatteet vähän väljemmin ja järkevämmin. Vähän mua kyllä jännittää, millainen kaaos täällä huomenna on, kun yritetään saada koko kuorma kerralla sisään :)

Oiva ostos

Mä oon kyllä viime aikoina sortunut shoppailemaan poikkeuksellisen paljon. Alkaa jo itseäkin häiritsemään, kun joka päivä kotiudun jonkun ruokatuntilöydön kanssa. Suuria summia en kuitenkaan oo törsännyt, mutta nyt on vaan osunut eteen hyviä tarjouksia.

Neiti O:lla on jo pidemmän aikaa ollut käytössä normaalikokoinen peitto, johon on kierrätetty paria pussilakanaa vuorotellen. Kun alkuviikosta Citymarketin ale-korissa käteen sattui Finlaysonin Oiva-lakanasetti kympillä, ei sitä vaan voinut ohittaa.

Lakanat sopii melko hyvin huoneen värimaailmaan, joka on kyllä kiva juttu. Rehellisyyden nimissä on nimittäin myönnettävä, ettei tuota sänkyä pääsääntöisesti pedata. 

Näitä kuvia napsiessa tajusin, että on tainnut jäädä kokonaan esittelemättä toi mun kuukaudentakainen yhden illan projekti; pyöreä tyynynkuvatus. Nyt sekin sopii väreihin. Toinen puoli on sinapinkeltainen (ja se on kuulemma se kivempi puoli. Käänsin salaa kuvia varten toisin päin). Tämäkin projekti tuli keksittyä ja tehtyä ihan vain siksi, että noi langat maksoivat euron/kerä. Käytin siis tähän huimat 2 euroa.

Nyt meen jatkamaan imurointiurakkaa ja pyykkirumbaa. On sitten huomenna kivempi startata viikonloppu vähän siistimmässä kodissa. 

Kaljuuntuva matto

Pähkäilin jo aiemmin Stockholm Randien laittamista takaisin olohuoneeseen. Ei kuitenkaan tarvinnut tätäkään massiivista päätöstä periaatteessa edes tehdä, koska edellinen matto alkoi osoittaa mieltään kaljuuntumalla. Matto ylsi vanhan sohvan alle, mutta nyt uuden sohvan saavuttua hapsujen yli kävely sai aikaan järkyttävän langanlähtöepidemian. 

Tänään aloitin aamun hiomalla koneella keittiön magneettimaaliraitoja (huonolla menestyksellä). Varmaan arvaatte, mitä joutuu tekemään tollaisen homman jälkeen; joo,siivoamaan koko kämpän siitä mustasta pölystä. Magneettimaalipöly on muuten siitä hauskaa, että se tarttuu rättiä huuhdellessa kiinni keittiön altaaseen.

Siivousurakan päätteeksi vaihdoin yhden maton kahteen . Seuraavaksi ois lopultakin vaihtovuorossa noi verhot. Oon päätynyt siihen, että tällä kertaa ostan uudet. Haluan ehdottomasti yksväriset, eikä meiltä sellaisia kaapista löydy. 

Hakusessa ois  jotain aikalailla sohvan sävyssä. On vaan yllättävän hankala löytää harmaita verhoja.

Nyt on mentävä jatkamaan katastrofaalista seinäprojektia. Sen verran voin kertoa, että hiomakone ja maali eivät raitoja nitistäneet, joten jollain tasolla niitä on siedettävä jatkossakin. 

Kivaa sunnuntain jatkoa!

Bloggari lusikassa

Viikonloppu vihdoinkin! Tytär viettää syyslomaa ja itse teen etätöitä. Olen siis paikalla, mutten läsnä. Poden aavistuksen huonoa omaatuntoa, mutta tää oli kahdesta huonosta vaihtoehdosta se vähemmän huono. 

Piti sitten viikonlopun kunniaksi keksiä jotain pientä piristystä arkeen ja päätin tehdä kylmien vuodenaikojen lempparin; "lumiukkokeiton". Kaakao vaahtokarkeilla kuulostaa niin kovin arkiselta tähän verrattuna.

Onneksi kaapin uumenista löytyi vielä yksinäinen suklaapatukkakin jaettavaksi. Tän jälkeen on ihana kellahtaa sohvalle ja aloittaa illan tv-maratoni. 

Alakerran patterienmaalausurakkakin on saatettu loppuun ja huomenna koitan jaksaa pakkeloida eteisen seinän. Jostain tätä hommaa ja "muka pakollista" tekemistä vaan aina saa itselleen taiottua. Tänään en kuitenkaan jaksa uhrata niille enää ajatustakaan. 

Nauttikaahan tekin rennosta perjantai-illasta!

P.s. Moniko bongasi räjähtäneen bloggarin lusikoista? :)

DIY: Tapeteista taulu

Meidän komerossa on jo vuosikausia nököttänyt aika monta tapettikirjaa. Muutaman kuukauden välein kaivan ne esiin ja mietin, mitä niistä vielä vois tehdä. Tällä kertaa leikkelin suikaleita erilaisista harmaista sekä vaaleista vihreistä ja turkooseista.

Oranssi örkki oli alkanut tökkiä kollaasiseinällä jo kauan sitten. Nyt kuitenkin oli pakko tehdä asialle jotain. Syksyn teemalla saksin tapetit erilaisiksi pisaroiksi ja liimailin ihan sattumanvaraisesti valkoiselle paperille.

Kuten eilen Facebookin puolella arvelinkin, meni taas keinovalossa räpsimiseksi. Ei voi mitään.

Huomisen projektina onkin suuresti inhoamani verhorumba. Vielä en kyllä tiedä, vaihtuuko olkkarissa molemmat verhot, vai vaihdanko vain toisen. Taas ollaan siis suurien päätösten äärellä. 

Nyt taidan kuitenkin piilottaa imurin kaappiin, sytytellä kynttilät ja ottaa hyvän asennon sohvalla. Meillä tuijotetaan putkeen Vain elämää ja Posse. Onneksi on perjantai ja huomenna saa nukkua pitkään. Mitäs teillä on viikonloppuna ohjelmassa?

Huonoa tuuria

Kuinkas sattuikaan, että heti kun mulla oli mahdollisuus kuvailla uutta sohvaa ennen iltapimeää, osuikin tänne tosi synkkä sadepäivä. Ei siis vieläkään ole luvassa niitä luonnonvalossa napsittuja sohvaotoksia, vaan jälleen näitä keinovalossa räpsittyjä rakeisia versioita. Yritän korvata laadun määrällä.

Valitsin meille uuteenkin sohvaan paksumman tekstuuripintaisen kankaan, koska vastaavanlainen osoittautui edellisessä sohvassa käyttöä kestäväksi ja tahroille armollisemmaksi vaihtoehdoksi.

Kuten huomaatte, on verhot edelleen vaihtamatta, mutta saavat mun puolesta olla viikonloppuun asti. Näillä keleillä ei oikein huvita mikään. Onneksi posti toi eilen ja tänään kivoja tekosyitä sohvalla makoiluun. 

Taidanpa koittaa oikaista tähän ensimmäisen kerran pitkäkseni ja sukeltaa sisustuslehtien ihanaan maailmaan. 

Rentoa keskiviikkoiltaa teille myös.

Odotus on palkittu

Kuvat on surkeita ja rakeisia iltapimeällä napsittuja keinovalo-otoksia, mutten malttanut olla laittamatta heti jotain tännekin. Kämppä on edelleen kaaos, verhot vaihtamatta ja kaikki muutenkin vinksin vonksin, mutta sohva on paikoillaan.

Tältä siis näyttää uusi illanviettopaikkani; Adean Band. Toivon meille pitkää ja miellyttävää yhteistä taivalta. Tällä hetkellä nautin olostani sen sylissä viltin päällä, koska suoja-aineet on vielä suihkuttamatta, enkä aio riskeerata mitään.

Mitäs tykkäätte?

Viimeinen ilta

Kivaa sunnuntaita. Täällä kirjoittelee väsynyt, mutta onnellinen bloggari, jonka päivä on kulunut juhlahulinasta sohvannurkassa toipuen. Perjantaina tosiaan vietettiin vauvakutsuja ja eilen juhlittiin toisen rakkaan ystävän synttäreitä aamuyöhön saakka. Oli ihan älyttömän kivaa.

Eilen ehdin napata pikaisesti kuvan lahjakorista, jonne valikoin hyvää ja tarpeellista.

Hetki sitten sytyttelin kynttilät ja päätin napata viimeiset kuvat sohvasta. Huomenna se matkaa uuteen kotiin ja oma sohvahaaveeni toteutuu vihdoin.

Virkkausurakkakin on edistynyt kohtuullista tahtia, mutta pian iskee langanpuutteesta johtuva tauko. Sinänsä ihan hyvä, on nimittäin pidemmän päälle aika ykstoikkoista hommaa.

Pian aion kuitenkin hyökätä takaisin tuohon paikalleni Vino show:n pariin. Huomenna yritän ehtiä laittamaan teille pari kuvaa sohvaostoksesta, vaikkakin veikkaan, että kämppä on muuten aika lailla vaiheessa. Sohvan vaihto nimittäin pakottaa vaihtamaan myös ainakin toisen verhon ja ehkä vähän muutakin. Aika ihanaa saada jotain isompaa muutosta tähänkin tilaan pitkästä aikaa. Toivottavasti sohva näyttää meillä yhtä hyvältä kuin mun päässä.

Rentouttavaa loppuiltaa!

Aika siistiä

Mä siivoan harvoin koko kämpän kerralla. Tai edes saman päivän aikana. Silloin harvoin, kun sellainen ihme tapahtuu, mun on aina urakan päätteeksi kierrettävä pitkin kämppää ja kuvattava se ihmeellinen hetki talteen. Se hetki, kun kaikkialla on siistiä, kestää meillä korkeintaan seuraavaan ruokailuun saakka. Näistä päivistä jää välillä arkistojen kätköihin sellaisia kuvia, joissa ei varsinaisesti oo mitään pointtia, eikä varsinkaan mitään uutta, mutta kun ne kerran on tullut räpsittyä, niin päätin ne myös julkaista; kaikki kerralla.

Tytön huoneen kuvista osa on jo aiemmin julkaistu siinä postauksessa, jossa parvisänky oli kääntynyt matalaksi versioksi parin tunnin hikoilun ja kiroilun jälkeen. Meillä muuten nukutaan taas omassa sängyssä. Jes!!!

Keittiön ja olohuoneen seinä odottelee uutta maalipintaa. Se tulee peittämään alleen tuon tekstin. En oo vaan vielä päättänyt, vetäisenkö vain uuden maalin, vai valkoisen struktuuripinnan. 

Siivouspäivänä tein myös sen mattotestauksen, jossa osan kuvista julkaisinkin. Uuden sohvan tultua täytyy kokeilla Stockholm Randeja uudelleen.

Työpiste on äärimmäisen harvoin tässä kunnossa. Syy jatkuvaan epäjärjestykseen löytyy sijainnista. Eteisessä sijaitseva pöytä on kuin luotu keräämään ylleen kaikki taskun pohjalla majailevat tavarat.

Ja keittiön verho puuttuu edelleen. Malli ja visio on selkeä, mutta innostus ja toteutus puuttuvat.

Ostin muuten yhden purkin patterimaalia, mutta voikos niitä maalata, jos ne on aavistuksen lämpimät? Pitäiskö olla kokonaan pois päältä, vai riittääkö se, ettei patteri oo kuuma? Ei taas tietenkään voinut tätäkään asiaa keksiä kesällä toteutettavaksi :)

Hyvää alkanutta viikkoa!

Pientä testailua

Kokeilin viime viikolla vähän uhkarohkeaa juttua ja tukin yhden Stockholm Randeista pesukoneeseen. En tiedä kumman puolesta jännitin enemmän; maton vai pesukoneen. Kumpikin selvisi pesuohjelmasta, joten täytyis vielä uskaltaa kokeilla toinenkin. 

Kun roudasin kuivunutta mattoa sisään, oli ihan pakko kokeilla sitä pitkästä aikaa olohuoneeseen. Jospa ne sitten uuden sohvan myötä siirtyisivät taas käyttöön.

Nykyinen vaalea matto on kieltämättä edelleen tosi kiva, mutta talveksi tekee mieli vaihtaa aina jotain erilaista. Voi olla, että nää verhotkin alkaa talvea kohti tuntua vähän turhan kesäisiltä, vaikken mä varsinaisesti vuodenaikojen mukaan sisusta (ainakaan tietoisesti).

Vitsit, että mä odotan innolla ja jännityksellä sitä uutta sohvaa. Oon myös viime päivinä alkanut sormet syyhyten tuijottamaan tota lasipöytää. Mun nimittäin tekis mieli koittaa maalata toi kehys valkoiseksi, mutten oo vielä uskaltanut. Alkaa maalauskelitkin vetelemään viimeisiään, joten kovin kauaa tässä ei voi aikailla. Varmaan ton metallipinnan kuitenkin joutuis spraylla suihkimaan tuolla koivunsiemensateessa.

Nyt viltti korviin ja lepoa. Palelen toista päivää putkeen ihan älyttömästi. Onkohan se syysflunssa nyt rantautumassa meillekin...

Unessa ilta-auringossa

Joskus haaveet toteutuu ja suunnitelmat muuttuu. Pitkäaikainen haave Unessa-verhoista toteutui lopultakin, mutta ei ihan just niin, kuin olin alunperin ajatellut. Hehkutin kangaslöytöjäni blogissakin jokin aika sitten, mutta verhoiksi näissä oli vielä pari "muttaa" matkassa. 

Molemmat kankaat olivat meille verhoiksi liian lyhyitä. Nää olivat myös keskenään eri pituisia ja kuviotkin osuivat aivan eri kohdille. Ensin ajattelin yrittää "leikkaa ja ompele"-systeemillä saada pidempäänkin verhoon kokonaisen pandan, mutta lopulta en uskaltanutkaan. Alkoi hirvittää, että se sauma pilaa koko kankaan. Niinpä vaihdoin lennosta suunnitelmaa.

Toisesta verhosta avasin ylä- ja alakäänteet ja ompelin uusiksi. Sen jälkeen mittaa jäi muutama sentti liikaakin. Toinen verho oli melkein 40cm liian lyhyt ja meinasinkin ensin jättää sen kaappiin odottamaan käyttöä, kunnes tajusin, että eihän se alareuna tuolta sohvan käsinojan takaa edes mihinkään näy. 

Aluksi ajattelin, että mua häiritsee ihan älyttömästi se, ettei noita kuvioita oo verhoissa kohdistettu, mutta eipä ainakaan vielä ota silmään yhtään. Tää kämppä kun on sen mallinen, ettei molempia verhoja saa katsekenttäänsä, ellei seiso eteisessä tai keittiössä ja yritä vartavasten tuijotella kohti peräseinää. 

Särkeekö teidän sisustussilmää eripariset verhot? Mä muuten pidätän vielä oikeuden vaihtaa mielipidettäni. Nää on nimittäin roikkuneet ikkunassa tasan 40 minuuttia. Pakko oli vaan päästä heti räpsimään kuvia tänne, vaikkei toi ilta-aurinkoa kohti kuvaaminen varsinaisesti oo mun vahvuuksia. 

Nyt otan hyvän asennon sohvalla. Lempparisarjani "Remontilla rahoiksi" nimittäin huipentuu klo 19-21, kun kämpät myydään huutokaupalla. Kivaa loppuiltaa!

Blogikirppistelyä ja muuta löpinää

Täällä on ollut vähän turhankin kiireinen päivä. Mä oon nimittäin ollut viime viikot jotenkin niin pihalla, että vaikka tiesin olevani tälläkin viikolla pari päivää reissussa, niin en sitten ajatellut, että lauantain blogikirppiskamat pitäisi käytännössä olla valmiina jo tänään. Ilta on siis koluttu kaappeja ja vielä on kaikki hinnoittelematta ja matkalaukkukin pakkaamatta, vaikka kello herättää taas neljältä.

Mutta tulevana lauantaina siis blogkirppistellään ekaa kertaa Vaasassa. Tervetuloa kahvila-Ylikivaan tekemään löytöjä. Mäkin oon siellä; tulkaa tekin!

Täällä on taas jatkettu sohvanmetsästystä, vaikka uhkasin jo jättää koko aiheen hetkeksi hautumaan. Nyt kuitenkin löysin hintavan, mutta aivan ihanan Adean Band-sohvan, jota jo Facebookin puolellakin hehkutin. Mielellään kuulisin mielipiteitä ja kokemuksia. Kannattaako maksaa melko kova hinta, vai ajaako jokin edullisempi vaihtoehto saman asian. Mielellään otan myös vastaan vinkkejä, jos tiedät samantyylisen sohvan joltain muulta valmistajalta. Lempparivaihtoehtoani voit kurkkia täältä

Blogi hiljenee pariksi päiväks (ainakin). Toivottavasti palataan perjantaina. On nimittäin ihan siinä ja siinä, ehdinkö torstai-iltana varaamalleni lennolle. Pitäkää peukkuja :)