Kuka päättää lastenhuoneessa?

Mä käyn aina ihailemassa muiden blogien rauhallisia, siistejä ja harmonisia lastenhuoneita, joissa on joku kiva tehosteväri ja tavarat nätisti paikoillaan (ja piilossa).

Aina noita ihania huoneita katsellessa mä mietin, et miten niistä huoneista on tullut noin nättejä. Onko huoneen sisustanut äiti/isä oman päänsä mukaan vai onko sisustusratkaisuihin päädytty lapsen kanssa yhdessä (ja jos on, niin mielelläni kuulisin, et miten).

 

Mä oon yrittänyt parhaani mukaan rajoittaa värien sekamelskaa pitämällä seinät ja huonekalut pääsääntöisesti valkoisina ja yritin viimeksi eilen suursiivouksen yhteydessä lahjoa ja suostutella luopumaan turhista tavaroista. Paljon saatiin tavaraa myös piiloon kaappeihin, mutta silti huoneessa vallitsee järkyttävä iloinen värien ja kuosien sekamelska höystettynä kymmenellä isolla julisteella.

On siis varmaan tullut kaikille selväksi, että mä tekisin tässä huoneessa monta asiaa toisin, jos se ois mun päätettävissä. Mutta kun mun mielestä näin ei oo. Eihän tän oo tarkoitus ollakaan mun maun mukainen, vaan sen joka huoneessa eniten aikaa viettää.

Mä oon miettinyt viime aikoina paljon sitä, miten paljon vanhempi voi rajoittaa sitä, miltä lapsen huoneessa näyttää. Mä oon itse ajatellut, että vanhemmilla on oikeus päättää pinnat ja huonekaluhankinnat, verhot ja matto (yhdessä lapsen kanssa).



Mutta jos lapsi itse säästää ja haluaa ostaa kaikilla rahoillaan Robin ja Cheek-julisteita ja haluaa tehdä lehdistä leikkaamistaan kuvista tauluja niin mun mielestä mulla ei oo oikeutta alkaa sitä vastustamaan.

Mua kiinnostaisikin kovasti tietää, mitä mieltä te muut ootte. Tiedän, että jokaista lasta ei oman huoneen sisustus juurikaan kiinnosta ja vanhemmat saa laittaa sen ihan mieleisekseen.
Mutta mitäs sitten, jos kiinnostaa ja mielipiteet ovat vahvoja ja täysin eriäviä vanhempien kanssa. Kuka päättää lapsen huoneessa mistäkin asiasta?

Mä oon päättänyt, et meillä tää huone saa nyt olla tällainen, kun tytär itse siitä tykkää. Kai tääkin vaihe joskus ohi menee. Ja onneksi meillä makuuhuoneet sijaitsevat yläkerrassa, joten huoneen sirkusmainen väriloisto ei osu läheskään jokaisen vieraan silmään.

Toivottavasti en sohaissut muurahaispesää. Tähän asiaan ei mun mielestä oo olemassakaan oikeita ja vääriä toimintatapoja, ratkaisuja tai mielipiteitä, koska jokainen lapsi, jokainen aikuinen ja jokainen koti on erilainen. Mutta aihe kiinnostaa mua ja haluaisin kovasti kuulla teidän muidenkin ajatuksia.

Ja tän postauksen jälkeen on jokaisella lukijalla varmasti sellainen väriähky, että ne meidän tavalliset mustavalkoiset kuvat vaikuttavat taas tosi rauhallisilta :)

P.s. Facebookissa saavutettiin tänään 100 tykkääjän raja, joten arvonta alkaa huomenna.