Kauan kaivattu kultakello

Vihdoinkin Seinäjoen kirppiksiä kolutessa eteen tuli kultakellohirvitys, jota ei oltu hinnoiteltu pilalle. No muoviahan se oikeasti oli, mutta väliäkö tuolla, kun kello sai lähtöpassit kuvusta jo ennen kotiin kantamista. Mä oon metsästänyt tällaista kauan, mutta silloin joskus, kun joku keksi tuunata näitä, alkoivat hinnat olla melko suolaisia. 

Poistin siis kellon. Sahasin noi muoviputket pois ja hioin tasaiseksi. Vähän koli-kolimaalia pintaan ja lopuksi tota samettipintaista tarraa päälle.

Aika helppoa ja edullista. Tää maksoin 2,50€. Eipä mulla mitään varsinaista käyttöä tälle(kään) ollut, mutta on se aika kiva kuitenkin.

Tökkäsin sisään Lagerhausin tulitikkuaskin ja laitoin kuvun nyt toistaiseksi pitämään seuraa miniversiolle vessaan. Seuraavaksi mun täytyis tietenkin löytää jotain kivaa sisältöä tonne ja sit puuttuiskin enää se lopullinen sijoituspaikka. 

Vähän muuten ärsyttää nää pimenevät illat. Meillä surkeilla sisustuskuvaajilla on valoisaan aikaan paljon helpompaa. Nääkin kaikki kuvat ovat ihan kummallisen värisiä keinovalon takia. 

Nyt on alettava tarhakamojen pakkaaminen. Neiti on saanut lomailla juhannuksesta saakka, joten ehkä se eskarin aloitus tuntuu jo ihan kivalta jutulta. Tsemppiä kaikille muillekin arkeen palaajille ja turvallista koulumatkaa kaikille pienille koululaisille.