Ciao Bella

Tänne rantautui muutaman päivä sitten eurooppalainen ruokatori, jossa myydään ihania herkkuja eri maista. Aamuisin kävelen töihin just tätä katua pitkin ja nyt onkin ollut kiva seurailla, miten ruokakojut alkavat heräillä eloon.

Tori aukeaa arkisin vasta 11.30, joten ennen aamukahdeksaa on suurin osa kojuista vielä täysin säpissä. Napsin työmatkalla muutaman kuvan hiljaisesta kävelykadusta telttoineen.

Aamuisin oikeesti huomaa, et varmaan enemmistö asukkaista on kirmannut kesälomille. Melko tyhjiä katuja saa aamuisin laahustaa.

Onneksi ruokatori tuo kivaa lomafiilistä myös työssä raataville. Oon kävellyt nyt joka päivä ruokatunnilla ton kävelykadun päästä päähän ihan fiilistelläkseni torielämää.

Tänään päätin hakea  myös jotain ihania leivonnaisia iltapäiväkahvin seuraksi. Valinta ei todellakaan ollut helppo, kun valikoimaa on melkein silmänkantamattomiin.

Mun tuurilla tota suurinta leivonnaiskojua pitävät italialaiset miehet. En jaksanut ees laskea, montako kertaa kuulin ton "Ciao Bella"-lausahduksen kakkuja valkatessani. Jäykälle pohjalaiselle liika on vaan liikaa :D

Maistiaisia tarjottiin jatkuvasti, jonka vuoksi parin kakkupalan ostamiseen tuhraantui vartti aikaa. No sinänsä hyvä, et sai jotain extraa, koska kakkujen hinta oli ihan älytön. Pari pientä kakkupalaa maksoin 15€!!!

Kaikki tuotteet oli hinnoiteltu painon perusteella, eli valkatessa oli täysin mahdotonta tietää, mitä mikäkin maksaa. Enkä muuten ollut ainut, joka tarjosi ensin maksuksi ihan liian pientä seteliä.

Makeutta oli näissä kuitenkin joka euron edestä, eikä tosta annoksesta voinut syödä puoliakaan. En oo varmaan ikinä syönyt mitään noin makeaa.

Kuvat on nyt vähän heikkoja, kun noilla oli niin naarmuiset ja korkeet pleksit tossa edessä. Mä oon myös edelleen tosi "häveliäs kuvaaja", eli en kehtaa julkisesti hirveesti säätää kameran kanssa, vaan napsin kuvat nopeesti ja mahdollisimman huomaamattomasti. Joo, oon outo. Tässäkin asiassa ;)