Hulluhan mä taas olin (tai olen). Törsäsin mun mittakaavassa älyttömän summan trikookuteeseen ja tuubineulokseen, koska päätin kokeilla maton virkkaamista. Ihan älyttömän kovaa hommaa.
Tekele on tällä hetkellä kokoluokkaa "tabletti" ja hartiat huutaa hoosiannaa. Onneksi kunnianhimoinen tavoitteeni oli väsätä kaks pientä mattoa alakerran postimerkin kokoiseen vessaan, joten ehkäpä ne vielä joskus valmistuvat.
Minä tyhmä vaan jotenkin ajattelin, että tällaisen tekee paksusta kuteesta ihan lyhyessä ajassa. Ja varmaan tekiskin, jos kädet kestäis.
Ohje on yllättäen Virkkuri-kirjasta. Ne teokset saa mut yrittämään jatkuvasti yhä korkealentoisempia ideoita.
Nyt annan käsieni levätä ja surffailen tekemässä ostoslistaa huomiselle Uumajan reissulle. Lagerhaus-tuo jokakertainen pyhiinvaelluskohteeni saa taas huomenna tulostaa mulle puolimetrisen kassakuitin, kun päästän sisäisen paperitavarahamsterini valloilleen.
Palaillaan sunnuntaina blogin puolella. Oikein ihanaa viikonloppua!
Mä kudoin pari vuot sit koreja joululahjaksi jengille..ei enää ikinä ;)
VastaaPoistaEn mäkään tajunnut, miten jäykkää toi paksu kude onkaan. Kyllä sitä saa ihan tosissaan vääntää :)
Poista