Mitä mulle on tapahtunut??

Vietettiin tänään pitkästä aikaa tyttöjen shoppailupäivää ihan muuten vaan. Tytöt ovat siis minä ja neiti "melkein 6 vee". Lähinnähän mulle lankes se maksajan rooli, mutta ei se nyt yllätyksenä tullut. 

Mähän en yleensä pahemmin mistään vaatejutuista postaile, mutta nyt oli pakko. Mä en nimittäin oo ihan varma, mitä mulle on tapahtunut. Mä menin ja ostin "värillisen" vaatteen.

En voi käsittää, miks mun oli pakko saada noi. Kokoja oli tasan yks, mutta onneksi just sellainen, johon meikäläinen mahtuu. Hintaa oli kymppi, joten en mä korkeelta tipu, vaikka jäisivät vähälle käytölle. Mutta silti mä oon jotenkin järkyttynyt. Miksi mun piti ne ees väkisin saada?

Kotona huomasin värin mätsäävän täydellisesti olkkarin uusimpien sohvatyynyjen kanssa. Oonko mä siis jotenkin huomaamattani siedättynyt sille värille. Ehkä siinä, että laittaa tenttikirjan tyynyn alle voikin olla jotain perää. Jos mun aivoihin on siirtynyt joku värikoodi, kun oon nojaillut päätäni kyseiseen tyynyyn.

Samassa housuhyllyssä oli pinkkejä, vaaleanpunaisia, turkooseja, keltaisia, sinisiä ja vaikka minkä värisiä housuja. Sama hinta, sama malli, mut en  mä niitä muita  halunnut.
Lopulta nappasin vielä kassalta mukaan samanvärisen kynsilakan. Mitä sitä jarruttelemaan, kun on alamäki.

Marketista löysin täysin yllättäen kiilakorkokengät 20 eurolla. Ballerinat näyttää mun isoissa räpylöissä ihan idioottimaisilta, joten nää saa nyt kelvata tän kesän. Aina ei kuitenkaan voi varpaat vilkkuen kulkea.

Samalla reissulla muuten hain vihdoin ja viimein ne valoa heijastavat ja pimentävät rullaverhot. Asentaminen piiloon verholaudan taa olikin sen verran kettumaista hommaa, että piti ottaa asennusolut urakan puolivälissä. Ihana ruuvata, kun tilaa on jotain 10cm.

Jospa sitä nyt ottais hetken rennosti ja sukeltaisi blogimaailmaan. Rentouttavaa lauantaita teille myös.