.

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Hey, Hay



Täällä juhlitaan juhannusta, mutta onneks varastosta löytyi yks postaus :)
Ei siis todellakaan oo vietetty aikaa nyt sisustamisen parissa, vaan kuvat on jo alkuviikolta.


Loput Hayn laatikotkin pääsivät vihdoin paraatipaikoille ja pois pussista. Pienimmät sijoitin jo aiemmin työpisteelle. Mutta näiden isompien kanssa kesti vähän pidempään, kun vaati vähän uudelleensijoittelua ja järjestelyä.

Ylähyllyllä aiemmin majailleet Ikean laatikot siirsin keittiön kaappeihin säilömään kynttilöitä, tuikkukippoja ja muuta sälää. Onhan nää nyt paljo kivemmat.




Jos nyt joku miinus pitäis keksiä, niin se ois varmaan se, ettei mulla oo enää mitään aavistusta mitä missäkin laatikossa on. Ne etiketit oli vanhoissa laatikoissa ihan syystä.




Miten voi ihminen olla näin fiiliksissä pahvilaatikoista? No joo, oon mä outo, mut tiedän etten oo ainut :)




Jotain pientä päivitystä tein osalle rojuista, mut suurin osa on pysynyt ihan samoilla paikoillaan. Mä en oo vieläkään oppinut tekeen niitä hienoja asetelmia, eli nää nyt on vähän miten sattuu.







Ja on muuten käsikin ihan samassa asennossa edelleen. Pitäis jaksaa joku päivä väännellä sormet uuteen asentoon.










Siellä ne nyt nököttävät hamaan tulevaisuuteen.
Harmi, ettei mun shoppailukierroksen putiikeissa myyty Hay:n laatikoita yksitellen. Jäin siis edelleen ilman niitä isompia laatikoita, joita mulla oli yks ennestään. Hitto, et piti olla niin puupää, et ostin silloin Köpiksestä vain yhden. Pitää ehkä lentää joku viikonloppu hakemaan sieltä muutama lisää :D




torstai 20. kesäkuuta 2013

Juhannusvalmisteluja




Vähän meni tiukoille toi kesäkukkien hankinta. Alkoi jo kukkamyymälässä näkyä, et osa on nököttänyt myyntihyllyissä jo pidemmän aikaa. En kuitenkaan sen takia jaksanut lähtee kauppakeskittymän älyttömiin liikenneympyräruuhkiin, vaan tyydyin eri suunnalla sijaitsevan myymälän valikoimiin. Mä nimittäin inhoan jonottamista kaikissa muodoissaan.




Mähän oon tosiaan sitä porukkaa, jolta on se vihreä peukalo puuttunut ihan alusta saakka. Mun peukalo toimii huomattavasti paremmin yhdistettynä erilaisiin työkaluihin. Mä en tajua kukista yhtään mitään ja rehellisesti voin myöntää, ettei ne asiat mua ees hirveesti kiinnosta. Kyllä mä kukista tykkään, muttei mua kiinnosta niiden nimet tai hoito-ohjeistukset, koska oli ohjeita tai ei, niin ne ei mun huolimattomassa hoidossa kauaa kukoista :)




Ostin siis tänäkin vuonna kukat ihan ulkonäön (ja tässä tapauksessa myös kunnon) perusteella. Etupihalle punaista ja valkoista vähän piristämään musta-harmaa-ruskeaa värimaailmaa. Takapihalle keltaista uuden juomakorin ja kynttilöiden väripareiksi.




Lisäksi sain vihdoin haettua kaksi pylvästuijaa vanhoihin kunnostettuihin kukkalaatikoihin. Oli tuijatkin vähän helteessä kärähtäneitä, mut niitähän voi onneksi tarpeen mukaan leikata.

Laatikot raahasin etupihalle aidan ulkopuolelle. Nää oisin muuten istuttanut tohon, mut koska kyseinen alue on ainoa, mihin meillä voi talvella etupihan lumet kipata, niin en halunnut siihen näitä istuttaa. Ei ehkä viittis taas talvella näiden päälle kasata sitä pernteistä 1,5 metristä lumikasaa. Saavat talvehtia laatikoissaan terassilla, kuten tänä keväänä maahan istutetut edeltäjänsäkin.




Kuvat muuten nappasin eilen. Tänään täällä sataa...
Toivottavasti sateet on sit tän juhannuksen osalta tässä. Illalla saapuvat juhannusvieraat ja ois kiva virittää viirinauhat ja muut kamat terassille ennen sitä. Markiisi ei kuitenkaan täysin sateelta suojaa, joten sateella en viitsi alkaa tyynyjä, vilttejä tai muutakaan terassille raahaamaan.





Oletan, ettei juuri kukaan juhannuksena blogeja lue, joten jätän suosiolla blogin lepäämään juhannuspyhiksi. Kotikolmiossa on kuitenkin elämää koko juhannuksen. Jännä nähdä, miten paljon porukkaa meidän terassille tänä vuonna pakkautuu :)




Ihanaa ja aurinkoista juhannusta teille kaikille. Pitäkäähän itsestänne ja toisistanne huolta <3







keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Viiritehdas





Meillä oli parina iltana viirinauhatehdas. Ensin tosin piti tehdä vain yks, jonka neiti O sais viedä juhannuksena leikkimökin terassille koristeeksi. Mut niinku mulle usein käy, projekti kasvoi matkanvarrella.







Nuori neiti valitsi kankaat itse ja molemmille puolille piti saada eri kuosi. Mä tein nää tälleen nopeesti sen enempää huolittelematta, koska jäävät ulkokäyttöön. Olin niin laista, etten jaksanut kantaa molempia koneita alas, joten tein pelkästään saumurilla.




Viritin valmiin tekeleen yläkerran "aulaan" ovien varaan, et saisin ees jonkinlaisen kuvan aikaiseks. Eiks oo hienosti ripustettu :)


Noita kankaita valitessa mä tajusin, miten mieletön määrä mulla oikeesi on kankaita. Siitä lähti sit ajatus tehdä myös meidän terassille viirinauha juhannusjuhlia varten.Värimaailma on vähä eri.




Kyllä nyt kelpas uuden lampun valossa ommella. Hauskasti katoaa koko valaisin tossa kuvassa :)







Näissä teemana oli jämäpalojen hyödyntäminen, eli viireistä tuli keskenään vähän eri kokoisia, et sai pienimmätkin palat käyttöön. Mut ei meillä ikinä näiden projektien kaa niin tarkkaa oo.




Ja koska teemana oli laatikoiden tyhjennys, väsäsin viireihin nauhan Annon torkkupeiton ympärillä olleesta nauhasta :) Eipähän tarvinnut sitäkään heittää pois. Hyvin toimi kanttinauhan korvikkeena.




Sit kun saan vihdoin kukat haettua ja istutettua (onhan tässä vielä juhannukseen aikaa), niin virittelen viiritkin terassille.




tiistai 18. kesäkuuta 2013

Nobody puts Baby-Origo in a corner




..except me.




Toinen Origokin löysi paikkansa. Ja tää päätyi itse asiassa just siihen, mihin aikoinaan olin sitä ostamassakin. Mä mietin silloin joskus, et tähän vois olla hauska idea sitoa joku rouhee köysi, jonka sit kiinnittäis vaikka verhotankoon. Tää nimittäin mahtuu putoamaan sohvan ja seinän väliseen rakoon.




Mä jaksan aina yllättyä siitä, miten hyvin nää Aarnion valaisimet oikeesti valaisee. Ja se on siis hyvä juttu.




Nyt mä voin tarvittaessa lukee tässäkin nurkassa. Toisessa reunassahan meillä majailee se pieni Tuplis lukuvalona.




Hauska, miten toi valo saa valaisimen ääriviivat katoamaan. Ai hitsit, mulla jäi taas tyynyt pöyhimättä ja asettelematta kuvaa varten. Mut tässä onkin tarkoitus kattoo vaan tota valaisinta :)




Siellä se nököttää. Ihan niinku ois sitä varten tehty toi paikka. Vähän piilossa, mut hoitaa hommansa.




Mistähän löytäis jonku väreihin sopivan kunnon köyden? Tai kyllähän ton sohvan kanssa mätsäis ihan perinteisen värinen köysikin. Mitäs mieltä, hankinko köyttä, vai annanko vaan olla noin?

P.s. Lukijan pyynnöstä kommentointi on nyt helpompaa. "Kommentointi nimellä" pudotusvalikkoon on nyt lisätty "Nimi/URL-osoite", sekä "nimetön" vaihtoehdot.
Tästä kiitos mun henk.koht. help deskille. Itsehän en osaa tehdä mitään muutoksia. Toivottavasti kommentointi pysyy jatkossakin asiallisena :)






maanantai 17. kesäkuuta 2013

Uus ikuisuusprojekti(ko?)



Kaikkee sitä ostaa, kun halvalla saa. Aiemmin jo postailin etupihan kalustehankinnoista ja suunnitelmat oli ihan selvillä.

Mut sit mä näin Fb-kirpparilla kuvan mielettömän likaisesta ja kulahtaneesta lasikuituisesta penkistä. Mietin, et lasikuituhan on ihan loistomateriaali sellaiselle kalusteelle, jonka täytyy olla täysin säiden armoilla. Sen voi pyyhkäistä sateen jälkeen kuivaksi helposti, eikä lasikuitu säikähdä paahteista aurinkoakaan.




Näitä oli myynnissä 3 kpl ja yhteishinta oli huimat 20€. Mut kunto on kamala.




Nää on täynnä kuraa, likaa, jotain vihreetä (hometta, mitälie?). Penkit on ihan ehjiä, mutta maalipinta irtoilee pahasti.




Niin hullu en sentään ollut, et oisin ne kaikki kolme meille huolinut. Vain yks nököttää rumentamassa meidän hienoa etupihaa ja loput matkaavat painepesurikäsittelyn jälkeen paikalliselle moottoriurheiluradalle. Niitä ei siis oo tarkoituskaan fiksata.

Mut toi yks siis pitäis saada sellaiseen kuntoon, et sitä kehtais tossa pihalla pitää. Oishan se kiva, jos siinä vois vaikka jo juhannuksena aamukahvilla istuskellakin.

Kävin ostamassa pari purkkia harmaata pohjamaalia ja pari purkkia mattamustaa pintamaalia (yks purkki oli varastossa jo valmiiksi). Josko näillä päästäis ainakin vauhtiin...
Tähän väliin  voisin ilmoittaa halukkuuteni yhteistyöhön jonkun spraymaalifirman kanssa :) Laskin, et oon tässä 1,5 kk:n aikana suihkinut jo 10 pulloa tyhjäksi!!!




Projekti starttasi vauhdikkaasti. Ekana päivänä raaputtelin 3,5h vanhoja maaleja pois. Meidän uus etupiha tuli muuten siinä puuhaillessa melko mielenkiintoisen näköiseks. Jokunen maalisuikale ropisi kivetykselle.




Vähän muuten lähti järki, kun hankasin etupihaa puhtaaksi kolmanteen kertaan juuriharjalla maassa konttien. Yllättävän hyvin jämähtää ohuet maalisuikaleet kosteaan alustaan.




Seuraavana oli vuorossa loppuhionta ja maalipesu. Sit pääsikin maalaamaan pohjaväriä pintaan.
Eihän tää enää ihan yhtä hirveeltä näytä?




Vetäisin kaks pulloa pohjamaalia pintaan ja penkki alkoi näyttää jo aika siedettävältä.




Ja pari kerrosta pintamaalia piti suihkia heti aamutuimaan. En nyt vaan saanu millään hyvää kuvaa, kun kerranki paisto aurinko. Koko ajan tuli joku heijastus jostain. Otin pari kuvaa niinku todistaakseni, etten mä ihan noin surkeesti oo maalannu :)




Selkänojan yläosassa ja istuinosan etuosassa oli sen verran halkeamia, et päätin vetäistä näiden kohtien päälle raidat dc-fixillä. Ois se kurjaa, jos hienot nailonsukkikset vaik tarttuis penkkiin ja menis rikki.




Että semmonen. Tälle tuli nyt maaleineen hinnaks alle 20€. Ei ehkä maailman kaunein, mut toivotaan, et palvelee tarkoitustaan. Mun puolesta tää saa maata lumikuorman alla koko tulevan talven ja heitetään sit keväällä menemään, ellei talvesta kunnialla selviä.




Eipä tästä tullutkaan uutta ikuisuusprojektia, mut varmaan sellanenkin vielä löytyy. Näyttäis ainakin olevan toi kesäkukkien hankinta yks sellanen projekti, joka vaan kestää ja kestää. Jään varmaan pian kokonaan ilman.



sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Origo paikoillaan



Yllärilöytöjen ainut miinuspuoli on se, ettei niille oo valmiiksi mietittyä paikkaa. Origojen oston jälkeen pyörin valaisin kädessä ympäri kämppää miettien sopivaa paikkaa. Haastavinta on tietty se, ettei sähkö edelleenkään kulje langattomasti, vaan vielä pitäis joku pistorasiakin olla järkevällä etäisyydellä.

Välillä roikotin valaisinta verhotangosta ja portaikon kaiteesta, mut ei ne vaan oikein iskeny muhun. Lopulta ensimmäinen löysi paikkansa työpisteeltä. Mut se sysäs taas vauhtiin pienimuotoisen lumipalloefektin...




Pistorasia on vasemmanpuoleisen laatikoston takana. Kun sinne iski kiinni tän lampun töpselin, piti pöytää vetää enemmän irti seinästä. Sit taas krääsähylly oli vaarassa pudota raosta alas, joten siihen piti taiteilla joku kiinnityssysteemi. Ruuvasin hyllyyn pari koukkua ja portaiden alle yhden. Koko hylly roikkuu nyt narun varassa seinällä (toivotaan, et roikkuu vielä huomennakin).




Päätin siirtää lehtitelineen pöydän alle. Tää säilöö vain ompelu- ja käsityölehtiä, joten ei nyt ihan jatkuvasti oo käytössä kuitenkaan (ei ees joka vuosi). Sit päätin tökätä osan paperirullista tohon aiemmin tuunattuun peltipönttöön.




Ajattelin, et tässä samalla nyt järjestän romut uusiin Hayn laatikoihin, jotka edelleen lojui Pinon muovipussissa keskellä eteisen lattiaa. Kolme pienintä laatikkoa päätyi työpisteelle.




Eiks toi oo nyt ihan hyvä tossa? Valaisuteho on ainakin tohon tilaan riittävä, ettei sitä toista tarvi ehkä tähän enää tukkia.




Toi musta iso peltirasia säilöö muuten leikeltävät lehdet ja tossa päällä on käytössä oleva ja vuoroaan odottava leikekirja. Mun Pinterest on siis edelleen tämmönen sakset ja liima-tyyppinen ratkaisu :)



lauantai 15. kesäkuuta 2013

Katsokaa, mitä mä löysin!!!



Aamupäivällä mua ärsytti mielettömästi noi jatkuvat sadekuurot, joiden vuoksi en päässyt projektini kimppuun. Sit tyttö päätti lähteä yökyläilemään ja mä päätin lähteä kirpparikierrokselle. Tää olikin sit paras päätös pitkään aikaan. Joskus sitä vaan osuu oikeaan aikaan just siihen oikeaan paikkaan. Katsokaas, mitä mä löysin...




Hyllyä lähestyessä pulssi alkoi kiihtyä innostuksesta. Ei kirpparilla usein tän tyyppiseen designiin törmää. Vähän jännitti astella niin lähelle, että pääsin tarkistamaan havaintoni oikeaksi ja katsomaan hintaa.

Ennen S-kokoisen Tuplakuplan hankintaa mä oisin halunnut Origo minin lukuvaloksi olohuoneeseen. Kävin sitä metsästämässä tuloksetta. Toimitusajaksi kerrottiin 6 viikkoa, joten päädyin ostamaan sit pienen Tuplakuplan sen sijaan, kun se sattui sopivasti olemaan tarjouksessa.




Mutta nyt mua odotti kirpparin hyllyllä just toi valaisin. En mä ees tiennyt, toimiiko se vai ei, mut nappasin mukaan.




Kotona sit heitin kengät nurkkaan ja syöksyin ekalle pistorasialle - se toimii!! Jes!! Mut kuten TV-shopissa sanotaan; ei siinä vielä kaikki. Näitä oli nimittäin kaksin kappalein :)




Jos joku haluaa vielä pitää jännitystä yllä, niin kerron sen hinnan vasta postauksen lopussa esiteltyäni ensin nää vähän vaatimattomammat löydöt ;)




Bongasin vanhan juomakorin, jollaista olin ajatellut jo aiemmin terassille. Väri on just tollanen kulahtaneen keltainen, joka sopii mun mielestä hyvin meidän musta-harmaaseen värimaailmaan piristykseksi.




Tällä oli hintaa 4€, joka on mun mielestä varsin kohtuullinen. Näitä on näkynyt paljon kirppareilla, mut hinnat on yleensä olleet jossain 20 euron kieppeillä.




Tää sympaattinen botski oli vaan jostain syystä pakko kotiuttaa. Kerran jo kävelin ohi, mut palasin takaisin noutamaan sen meille. Ajattelin tämänkin laittaa ulos. Purje ja tähdet on nahkaa ja runko puuta. Hintaa tällä oli 2€.

Siinäpä ne löydöt. Oon enemmän kuin onnellinen.

Niin joo, ne valaisimet. Ne maksoi yhteensä 15€. Ei paha :D

Antaa sataa vaan. Kyllä mä projektini kimppuun pääsen myöhemminkin. Mua ei harmita enää yhtään.