DIY: Ilmaiset kalenterit

Vuoden vaihtuessa tyttö halusi taas huoneeseensa kalenterin. Viimevuotinen koiranpentukalenteri oli kuitenkin niin kiva, että kuvat haluttiin säilyttää. Onneksi muistin, että laatikossa majailee Dermoshopista saatu kalenteri, jolle ei meillä ollut mitään paikkaa. Purkasin molemmat kalenterit, leikkasin koirakalenterin kuvia vähän kapeammiksi ja saksin toisesta kalenterista kuukaudet. Yhteen liittämällä saatiin ihan toimiva koirakalenteri myös tälle vuodelle.

Mutta kun Dermosilin kalenterista jäi näppärä pöytäteline ihan tyhjän pantiksi, päätin tulostaa siihen netistä ilmaisen kalenterilehtiön. Rei`ittämällä ja saksimalla syntyi myös toinen kalenteri. 

Nyt kuulemma se koirakalenteri ei enää olekaan yhtään kiva ja neiti haluaa huoneeseensa tän mustavalkoisen version :)

1000

Tästä lähtee tasan tuhannes postaus. Ihan käsittämätön ajatus, että oon klikannut tuota "julkaise"-painiketta 1000 kertaa. Sen kunniaksi ei kuitenkaan poksautella kuohuvaa, tai tehdä muutakaan normaalista poikkeavaa, vaan esitellään eteisen uusi matto. 

Periaatteessa matto ei edes oo kovin uusi. Oon vaan kaikessa hässäkässä unohtanut koko jutun. Vanhalle eteisen matolle kävi nimittäin pieni onnettomuus. Kun tajusin, että maton pesettäminen olisi ollut kalliimpaa kuin itse matto, päätin pestä sen toistamiseen itse.  Arvatkaas, miten siinä sitten kävi... Pesu sujui ihan ok, mutta edellisellä pesukerralla jätin maton kuivumaan terassin isolle pöydälle. Tällä kertaa jouduin ripustamaan maton kuivumaan, jolloin mustat raidat värjäsivät valkoiset raidat osittain vaalean sinisiksi. Matto päätyi lahjoituksena toiseen osoitteeseen.

Onneksi Anttilan loppuunmyynnistä löytyi edullinen matto eteiseen. Valitsin tarkoituksella sellaisen, jonka väri ei ole tasainen. Tää antaa eteisessä vähän enemmän anteeksi. Hintaa matolle jäi 35€. 

Kortteja ja kameraongelmia

Sain vihdoin tänään räpsittyä muutaman kuvan työpisteestä, johon lisättiin viime viikolla yksi valkoinen Pocket-säilytin. Samalla päivitin ilmoitustaulun kortit Lagerhausista mukaan tarttuneisiin mustavalkoisiin. 

Yllättäen tajusin äsken koneelle istahtaessani, että yksikään noin 20 kuvasta ei ollut tarkka. Täytyy toivoa, että vika on käyttäjässä (kuten yleensä), eikä kamerassa. Just nyt ei huvittaisi perehtyä kameran hankintaan.

Näin myöhään ja iltahämärässä en viitsinyt alkaa uusia kuvia ottamaan, joten koittakaa kestää. Kollaasimuodossa niistä tuli edes vähän siedettävämpiä.

Vähän on päässyt työpöydän alle kertymään lahjapaperirullia. Joku innostui hieman hamstraamaan Lagerhausissa ja Anttilan poistomyynneissä. Silloin pitää ostaa, kun halvalla saa :)

Monitoimitila - eteinen

Synttärilahjaksi hankkimani Vitran Toolbox ei lopulta päätynytkään keittiöön. En vaan millään saanut siihen kivasti aseteltua tasolla oleilevia maustepurkkeja ja muita tavaroita. Lopulta se löysi paikkansa eteisen kenkäkaapin päältä.Toolbox säilöö nyt avaimet, aurinkolasit ja kolikot.

Meillä eteinen on varmaan asunnon monipuolisin tila. Vaatesäilytyksen lisäksi täällä säilötään päivittäiset hiustenlaittokamat, joille on varattu ylin laatikko. Toisella puolella taas portaikon alla oleva tila on omistettu mun työpisteelle, jossa tätäkin postia naputtelen. Laatikot kätkevät sisäänsä käsittämättömän määrän tuunaajan tarveaineita ja materiaaleja. Tässä mä vietän eniten sitä omaa aikaani.

Mitäs teille kuuluu? Toivottavasti lauantai on sujunut aurinkoisissa merkeissä. Mä oon ainakin nauttinut sateiden päättymisestä ja siivosin terassin (jälleen) kesäkuntoon. Auringossa tarkeni jo ilman takkia. Kyllä tää tästä.

DIY: Kierrevihkosesta pöytäkalenteriksi

Palaneista hermoista aiheutunut savu on sen verran hälvennyt, että pystyin tänään keskittymään myös muihin juttuihin. Ehkä parhaiten mun mieltä rauhoitti tämänpäiväinen puhelu uudelta kalustetoimittajalta ja kalenteriin merkitty asennuspäivä. Odotus jatkuu nyt osittain ihan omista ja muiden menoista johtuen, mutta sille ei nyt voi mitään. 

Oli muuten kiva huomata, että muutama muukin olisi vastaavassa tilanteessa toiminut samoin. Mä jo pienen hetken epäilin olevani kohtuuton, mutta sekin fiilis meni tänään ohi. Ensimmäinen toimittaja nimittäin vastasi mun pitkään palautteeseeni ja ilmoitukseeni firman vaihtamisesta. Vastaus oli "Ok.".

Mutta siihen askartelujuttuun. Löysin laatikon pohjalta tarralappuvihkosen, jonka ostin joskus vain siitä syystä, että se oli söpö. Ja halpa. Leikkasin siitä pari sivua tarralappuja tyttären käyttöön ja ajattelin samalla kokeilla, saisko tästä aikaiseksi myös jotain muuta.

Laiska nappasi kuvat taas kännykällä.

Vähän pahvia, sakset ja kirjainleimasimet esille ja vähän erilainen pöytäkalenteri oli hetkessä valmis. Leimasin pahvin molemmin puolin, vaikka toi vaaleampi puoli miellyttää mun silmää enemmän. Nähtäväksi jää, vaihdanko oikeasti näitä päiviä juuri koskaan. Puukalenteri nimittäin näyttää edelleen huhtikuun alkua. 

Tavarat taskuihin

*Postaus sisältää mainoslinkkejä. Osa tuotteista saatu.

Huh huh, miten jännä matsi. Piti taas kädet hiessä ja sydän hakaten katsoa. Huikean hienoa, että pikku-Leijonat pelaavat huomenna finaalissa. 

Finaalissa olin itsekin eilen, kun sain lopulta jokaisen teippirullan ja nauhanpätkän paikoilleen, mutta nyt on hetkellisesti siisti työpiste. Meillähän tää kompakti ratkaisu on sijoitettu portaiden alle. Eipä se mihinkään muualle ois mahtunutkaan. 

Samalla saatiin vihdoin paikoilleen *KN2:sta saadut Normann Copenhagenin älyttömän kivat ja monikäyttöiset *Pocketit. Aluksi suunnittelin laittavani nää pieneen eteiseen, mutta pitkän tuumailun jälkeen tulin siihen lopputulokseen, ettei meillä vanhat koirat opi uusia säilytyspaikkoja avaimilleen ja muulle pikkukrääsälle, joka taskuista tohon pöydän reunalle yleensä kipataan. 

Samalla vaihdoin korkkitauluun uudet kortit. Tekstiversiot ostin viimeksi Uumajan Lagerhausista. Kettu ja kirahvikortit hankin Blogivaasan viimeisimmästä kirppistapahtumasta, jossa ihanan Beanie on Helinan myyntipöytä sattui olemaan mun vieressä. Ostin itse asiassa useammankin kortin, koska en osannut päättää (ja olen edelleen koukussa paperitavaraan).

Tykkään kovasti työpisteen tyhjemmästä ja selkeämmästä tyylistä. On sitten kokonaan toinen juttu, miten pitkään tätä selkeyttä kestää.

DIY: Helppo ja nopea joulukalenteri

Taas se aika vuodesta, kun piti väsätä joulukalenteri. Tai eihän sitä ois pakko tehdä, mutta siitä on kai tullut jonkinlainen traditio. Tällä kertaa halusin jonkin helpon ja nopean, jonne mahtuisi vähän isompiakin yllätyksiä. Tulitikkuaskin kokoisiin rasioihin kun on turhan vaikea keksiä mitään kivaa sisältöä.

Hain marketista Minion-kertakäyttökuppeja, saksin vähän, täytin, taittelin ja teippasin. Numerot päälle ja homma oli valmis. Osaan jouduin jättämään lipputangon (=tikkari). Muuten sisältö on sekalaista askartelutavaraa. Lopuksi pakkasin purkit kenkälaatikkoon. Jännä nähdä, miellyttääkö yllärit vastaanottajaa. Jos toivoo Minion-sisältöä, joulukuu on yhtä suurta pettymystä :)

Ootko sä askarrellut itse joulukalentereita? Millaisia ylläreitä teidän kalentereista paljastuu?

Kalenterit vierekkäin

Kuten aiemminkin on tullut mainittua, on kaikenlainen paperitavara mun suuri heikkous. Jos hinta on kohdillaan, en vaan voi vastustaa. Senpä vuoksi Marimekolta lähti mukaan myös seinäkalenteri, vaikkei sellaiselle pahemmin ois ollut tarvettakaan. Liitutauluversio kun sattuu löytymään alle 50 cm päästä.Mutta kun vitosella sai...

Sama perustelu toimikoon tässä paperiteippien hankinnassa. Montakohan kertaa oon miettinyt, mihin kaikki teippini kulutan. Mutta kun sain 9 rullaa vitosella, niin nekin oli Sinooperista pakko ostaa. Joku on muuten napannut yhden rullan mukaansa.

Tässä portaiden alla istun tälläkin hetkellä. Työpisteen sijoittaminen eteisen hukkatilaan portaiden alle on ollut yks parhaista ideoista koskaan. Vaikka mä aina jaksan haaveilla siitä yhdestä ekstrahuoneesta, jonne saisi levittää kaikki askartelu- ja ompelujutut, en mä kuitenkaan tiedä, tulisko siellä yksikseen istuttua. Jos jollain teistä on oikeasti oma työhuone kotona, niin kertokaa te, miten se käytännössä toimii? Kulkeutuuko se läppäri kuitenkin sieltä aina kämpän keskiöön muiden seuraan?

Kiero kalenteri

Viime viikon työreissulla ehdin tosiaan kipaista Tigerin lisäksi myös Granitissa. Ihana putiikki, mutta paljon ei sieltä jäänyt käteen. Lasi ja betonitavarat kun eivät oo niitä parhaita lentokoneessa kuskattavia ostoksia. 

Sorruin kuitenkin kivaan vanerikalenteriin, vaikkei tälle nyt varsinaista tarvetta ollutkaan. Kotona avasin paketin ja täytyy valitettavasti sanoa, että vit, eiku harmitti. Ja harmittaa vieläkin.

Tarkastelin nimittäin putiikissa mallikappaletta, jossa palaset loksahtivat paikoilleen nätisti ja levyt olivat suoria. Katsokaapas tätä mun kappaletta. Nää on niin kieroja, että paikoilleen saaminen vaatii rankempaa väkivaltaa. Voimankäyttö puolestaan saa levyt lohkeilemaan, kuten kuvasta näkyy. 

19 eurolla olisin toivonut saavani edes suoria vanerinpalasia. Harmittaa ja ärsyttää. Ois pitänyt tajuta avata pakkaus jo hotellilla, niin oisin ehtinyt reklamoimaan. Täältä periferiasta käsin sekin jää tekemättä. Jännityksellä odotan, miten pitkään toi laatikko kestää kasassa.

Onko sun kohdalle osunut harmittavia ostoksia?

Pieniä juttuja

Oon tainnut mainita ennenkin, että työpisteen sijainti on meillä vähän kakspiippuinen juttu. Toisaalta sijainti on loistava, koska hyödyntää hukkatilaa ja siitä näkee melkein koko alakerran. Miinuksena se, että tää on se paikka, johon meillä lasketaan käsistä kaikki mahdollinen taskujen ja laukkujen sisältö.

Tää paikka on siis erittäin harvoin kuvauskunnossa, mutta ilmoitustaulun päivittäminen aiemman nastapostauksen yhteydessä pakotti siivoamaan ja järjestelemään pöydän pitkästä aikaa perusteellisemmin.

Mitään ihmeempiä muutoksia ei oo tapahtunut, eikä näin olemattomassa tilassa sellaisia pahemmin pysty edes tekemään.

Ikean "johtopiilolaatikko" siirtyi jo pari viikkoa sitten keittiöön ja sen tilalle nappasin Aarnion pienen vihreän tarjottimen. 

Taas kun tätä postausta naputtelen saman pöydän ääressä, voin todeta, että ero näiden kuvien ja silmien edessä avautuvan näkymän välillä on hurja. Pöydältä löytyy tällä hetkellä pari kännykkää, yhdet kuulokkeet, avainnippu, järkkäri, kahvikuppi, nenäliinapaketti, villasukat ja (tyhjä) suklaarasia. Ihana arki <3

DIY: Joulukalenteri

Tänä vuonna lopullisesti kyllästyin vuosia sitten tulitikkuaskeista väsäämääni joulukalenteriin. Viime vuonna en keksinyt sinne enää mitään kivaa sisältöä, koska onhan ne askit tosi pieniä. Ei jaksais enää neljättä vuotta hankkia niitä samoja pinnejä ja pampuloita, joita on muutenkin joka paikka täynnä.

Tällä kertaa päätin tuhota osan tapettikirjojen sisällöstä ja taitella niistä rasioita. Vähän meinas kädet hajota tossa hommassa. Pakkohan ne kaikki 48 osaa oli samana iltana vääntää, kun en pystynyt jättämään hommaa kesken.

Numerot sentään tekaisin helpoimmalla mahdollisella tavalla, eli dymolla.

Ajattelin vaan jättää minipaketit koriin. Sieltä saa sitten etsiä oikean numeron.

Sisältöä en pystynyt kuvailemaan, ettei yllätykset paljastuisi ennen aikojaan. Koska nuori neiti ei a) tiedä mitään tästä blogista ja b) osaa lukea, voin ne tähän kuitenkin kirjoittaa. Sisällä on karkkeja, tarroja ja ehdottomia lempparileluja; Trash Pack:eja. - Ja ei, mäkään en tajua, mikä niissä viehättää. Älytöntä krääsää, mutta villitys ei osoita laantumisen merkkejä. 

Nyt perjantaipizzan tekoon ja sohvalle. Tää viikonloppu tuli kyllä niin tarpeeseen. 

Värikäs syyskuu

Eilen illalla palasin muutaman päivän reissulta ja väsymys on kyllä edelleen melkoinen. Mä en koskaan saa hotelleissa nukuttua kunnolla, vaan taas heräsin joka aamu pari tuntia ennen herätyskelloa. Onneksi eilen oli pieni hetki aikaa ja aavistus energiaa, joten poikkesin vartin visiitillä Kampin Tigerissa.

Pakko oli ostaa pari pakettia liitutaulutusseja, koska meille on sitä liitutaulutarraa liimattu jo useampi rulla. Kolmen tussin paketti tais maksaa 3 euroa, joten nää oli kyllä tosi edullisia. Kokeilin ensin varovasti taiteilla vain yhteen kalenteriruutuun. Meidän aiemmat värilliset liitutaulutussit ei nimittäin irronneet tästä tarrapinnalta kovin helposti.

Annoin taiteilujen olla paikoillaan tunnin verran ja ainakin sen jälkeen lähtivät vielä tosi hyvin pois.

Vähän kieltämättä aina jännittää, kun tähän kalenteriin uusilla kynillä taiteilee. Toista tällaista en jaksaisi koskaan enää väkertää, joten toivottavasti noi loputkin tekemäni merkinnät irtoavat pinnasta vielä kuukauden päästä. Tuli sieltä Tigerista ostettua jotain muutakin pientä kivaa, mutta niistä lisää joku toinen päivä. Nyt heittäydyn sohvalle, kun sain pakolliset kotityötkin tehtyä.

Kivaa loppuiltaa ja alkanutta viikkoa kaikille. 

Tässä mä istun

Sain pääsiäisen aikana jälleen raivattua työpisteen siistimpään kuntoon ja nappasin samalla siitä muutaman kuvan, vaikkei mitään suurempia muutoksia oo viime aikoina tapahtunut. 

Työpiste jatkaa meillä samaa tuttua linjaa. Paljon tuunattua ja itse tehtyä, maustettu ripauksella kirpparilöytöjä ja designia. 

Jokin aika sitten ripustin suurimman nauharullan seinälle, kun siinä sattui olemaan sopiva koukku vapaana.

Ilmoitustaulu tarvitsisi pientä karsimista, koska siihen on kertynyt viime aikoina kaikkea pöydällä maannutta lippulappusta.

Ikean johtopiilo löytyi talvella uutena kirpparilta ja pääsi työpisteelle johtokaaosta kesyttämään.

Kalenteri on edelleen kovassa käytössä, joten tais se monen tunnin askartelu olla kuitenkin ihan kannattavaa. En kyllä ihan helpolla lähtisi samaan hommaan uudelleen.

Täällä on tänään nautittu ihanasta ilmasta. Isäntä pesi terassin ja markiisin. Laitettiin terassikalusteet paikoilleen (pöydästä tuleekin seuraava maalausprojekti. Talvi ei ollut suotuisa.) ja itse sain maalattua yläkerran väliovet valmiiksi. Ei huono päivä ollenkaan. Vielä ehtii nauttimaan ilta-auringosta.

Kuri ja järjestys

Työpiste on jälleen palautettu järjestykseen. Kurittomat tavarat aina valtaavat kaiken pöytätilan ihan huomaamatta. Osaltaan sitä selittää varmasti sijainti eteisessä. Tähän on ihan liian helppo kaikkien pipojen, avainten kuittien ja kolikoiden heittäytyä lojumaan.

Samalla laitoin työpistettä muutenkin vähän uuteen kuosiin. Allekirjoittanut nimittäin sortui taas ostamaan laatikoita. Eihän noita Hay:n bokseja voi vastustaa. Nyt meillä siis asustaa sama seitsemän boksin setti molemmissa väreissä.

Lagerhausin ruutulaatikkoon sain mahdutettua kaikki teipit ja lasipurkitkin sain sullottua keittiön kaappeihin uutta käyttötarkoitusta odottamaan.

Vähän alkoi näiden kuvien myötä häiritä toi läppärin johto. Täytyy ehkä tuunailla se kivemmaksi, kun ei oo järkevää sitä melkein päivittäin ton kummemmin asetella.

Kyllä voi ihminen oikeesti olla käsittämättömän fiiliksisissä laatikoista. Välillä sitä tuntee itsensä vähintäänkin oudoksi, kuten esimerkiksi eilen, kun järjestelin pieniä laatikoita isojen laatikoiden sisään, jotta sain kaikki mahtumaan jonnekin.

Ja eihän tää tosiaan oo mun ainoa addiktio. Hämmästyin yks päivä tajutessani, että mulla on hyllyissä ja kaapeissa toistakymmentä täysin tyhjää peltipurkkia. Ehkä mun pitäis hankkia niillekin joku iso laatikko ;)

Ihanaa sunnuntaita. Tänään kannustetaan Leijonat voittoon! Mua jännittää jo nyt niin paljon, etten osaa keskittyä kunnolla mihinkään.

Bloggauspiste on työpiste

Kävipä sitten niin, että bloggauspisteestä tuli myös työpiste. Käytännössä se tarkoitti läppäreiden määrän tuplaantumista ja siitä aiheutuvaa tavaran karsintapakkoa. 

En lopulta edes paljon tavaraa vähentänyt. And-korit siirtyivät pikkuvessan uudelle tasolle ja epämääräinen paperikasa lajiteltuna laatikoihin.

Samalla suoritin pienimuotoisen järjestelyoperaation ja dymoilin tekstit Sinooperista hankittuun laatikkotorniin.

Muistin vihdoin nypätä myös kalenterin alta ne dino- ja ponitarrat pois.

Nappasin lopuksi vielä kuvan tosta ilmoitustaulun yhdestä mainoskortista. Näitä mainoskortteja oli aikoinaan Köpiksessä joka kuppilan eteisessä tyrkyllä. Tää kuva on mun mielestä ihan mielettömän kaunis. Harmittaa, etten napannut näitä enempää. Onneksi kuitenkin tajusin ottaa myös Louis Poulsenin mainoskortin. Siinäkin on monta haavetta samassa kuvassa.

Mä en oo vieläkään ihan tajunnut, että nyt on perjantai. Sitä nää pätkäviikot teettää :)

Hyvää viikonloppua!

Kun ajatus ei kulje...

Taas on mietitty taulujen paikkoja. Tuloksena tällä hetkellä lähinnä tyytymättömyys ja työpöytään portaiden alla nojailevat neljä ylimääräistä taulua. Argh!!!

Talotaulun sijoitin nyt työpisteelle, mutta sen viereen en keksi mitään sopivaa. Kaikki kokeilut näyttävät tyhmiltä ja liian "eriparisilta".

Tauluun tökkäsin vain muutaman kortin, että näkisin, miltä se näyttäis palvelemassa tarkoitustaan. Piti laittaa toi mini-tulitikkuaskikin nastalla kiinni, kun se on niin kiva.

Taitais sormet oikeesti palaa melko äkkiä. En oo vielä kokeillut.

Toi tyhjä seinänpätkä näyttää mun mielestä tyhmältä, mutten mä keksi, mikä siihen vois sopia. Pitäiskö koittaa vaan teipata pari korttia tai jotain muuta simppeliä. Miksei mulla voi olla tällaisille asioille minkäänlaista silmää. Auttakee, auttakee :)

Toi Poni-tarra pitää muuten nypätä pois. Mua on jo kauan häirinnyt noi tarrat tossa, mutten ikinä muista niitä irrottaa.

Mulle on nyt oikeesti iskenyt joku kummallinen päättämättömyys joka asiassa. Mikään ei oo mun silmään kiva, enkä osaa ees ajatella, mikä vois mihinkin sopia. Outoa.
Onko teillä muilla sellaisia hetkiä, ettei mikään tavara löydä paikkaansa ja vanhatkin ratkaisut alkaa näyttää tökeröiltä?