Ihana kamala kevät

Ihana auringonpaiste. Ja kamala auringonpaiste. Koti näyttää jatkuvasti pölyiseltä ja ikkunoista ei meinaa nähdä läpi. Pesu-urakka saa kuitenkin odottaa ikkunaremonttia, joka starttaa, kunhan lumet sulaa.

Keväässä parasta on aurinko, valo ja lämpö. Mutta samalla mä joka vuosi ahdistun siitä, että tekisi jo mieli aloittaa niin monta projektia, joita ei vaan ihan vielä pysty toteuttamaan. Vaatehuoneremontti odottaa lämpimämpiä kelejä, jotta vanhoista hyllyistä saisi samalla tehtyä uudet hyllylevyt ulkovarastoon. Siihen puuhaan ei kuitenkaan ihan vielä viitsi ryhtyä. Kirpparipöytä täytyy myös vielä varata, jotta kaikki turha tavara saadaan karsittua pois remontin alta. 

Mitäs tykkäätte mun uudesta käsikoristeesta? Sain sen tuliaisina Ruotsista ja oon yrittänyt etsiä kaikki viivat omasta kädestäni. Onkohan ihan normaalia, ellei kaikkia vaan omasta käpälästä löydy?

Random-räpsyjä viikon varrelta

Syksy ja pimeys on vienyt sistustamisesta ja bloggaamisesta taas kaiken systemaattisuuden. Pimeässä ei huvita kuvata ja valoisaa aikaa on niin vähän, etten koskaan ehdi hyödyntää sitä kunnolla. Kameraan ja puhelimeen on viime viikkoina tallentunut vain yksittäisiä "random-räpsyjä" vailla minkäänlaista ideaa tai ajatusta.

Päätin sitten laittaa muutaman viime päivän kuvat vaan peräkkäin ja kirjoitella lyhyesti kuulumisia ja funtsia pieniä sisustusjuttuja.

Tv-tason taustaseinän fiksauksesta jäi yli melkein täysi sangollinen tuota valkoista Tunto-tekstuurimaalia, joka pitäisi lähiaikoina sutia jonnekin, ettei pääse kuivumaan. En vaan millään osaa päättää sopivaa seinää. Pinnan ulkonäkö miellyttää silmää edelleen kovasti, mutta maalatun pinnan peseminen ei oikein onnistu, joka aiheuttaa päänvaivaa maalattavan seinän valinnalle. 

Ikeasta äidiltä tilaamani kukkaruukut saapuivat meille tänään ja tekisi heti mieli vaihtaa viherkasvit uusiin purkkeihin. Tykkääköhän ne huonoa, jos vaihtaa näin talvella vai pitäiskö yrittää sinnitellä kevättalvelle valoisampaan aikaan?

Nyt takaisin telkkarin ääreen. Toinen erä jääkiekossa alkaa ihan just. Mukavaa isänpäivän iltaa kaikille!

Pitkästä aikaa pastelleja

Moi. Pitkästä aikaa! Nyt on pakko myöntää, että kiireet ei oo vieneet mennessään, vaan oon taas jäänyt niin pahasti koukkuun Avan remonttiohjelmaan, että oon istunut joka ilta tunnin telkkarin ääressä, enkä oo ehtinyt ajatellakaan blogimaailmaa. The Block on vaan just sellainen ohjelma, josta mä tykkään ja oon katsonut jokaisen Suomessa esitetyn tuotantokauden jokaisen jakson. Sohvalla makoilun lisäksi oon muutenkin ottanut illat rennosti, eikä meillä oo siivouksen lisäksi juurikaan sisustettu. 

Tänään kuitenkin päätin napsia nopeasti muutaman kuvan, kun sain kämpän kuntoon ja tyynynpäälliset vaihdettua. Oon luvannut itselleni, että tartun vihdoinkin tulevana viikonloppuna rästihommiin. Meillä ei oo vielä ensimmäistäkään kesäkukkaa, eikä tyttärelle lupaamaani pupunhäkkiä oo vielä aloitettukaan. Mitäs teille kuuluu? Mitä ootte puuhailleet?

Koneelle kadonneet

Olin muka viime viikonloppuna reipas ja napsin pikasiivouksen jälkeen kuvia ympäri kämppää. Tänään kuitenkin totesin, etten mä oo taaskaan ehtinyt blogin pariin ja sinne ne kuvat on jääneet koneen kansioihin odottelemaan.

Koska meillä ei oo vieläkään esillä ensimmäistäkään pääsiäiskoristetta ja kipaisin tänään kaupasta täysin samanlaisen tulppaanikimpun kuin viikko sitten, ei nää kuvat periaatteessa oo vanhentuneet. Niinpä päätin käyttää ne näin 5 päivää myöhässä.

Huomenna onkin tiedossa monenlaista hommaa. Täällä Pohjanmaalla trullit kiertävät vasta tänä viikonloppuna ja meidän pajunoksat ovat edelleen metsässä. Huomenna on siis kirmattava pitkin pusikoita ja kaivettava höyhenet esiin. Myös munat on maalaamatta ja pääsiäisruohot odottavat edelleen tipujaan tyttären huoneessa. Meidän perhe on näköjään ihan tasaisen huono kaikkien juhlien ja sesonkien kanssa :)

Mitäs te puuhailette pääsiäispyhinä?

Kollaasiin kyllästynyt

Kyllä täällä elossa ollaan. Arkirytmiin tottuminen vaan näköjään vie aina oman aikansa, vaikkei kovin pitkä loma takana ollutkaan. Energiavarastot tuntuu kuluvan työpäivän aikana täysin, eikä kotona saa itsestään irti mitään ylimääräistä. Tänään sain kuitenkin vähän siivoiltua ja nyt voin hyvällä oallatunnolla lojua loppuillan.

Täällä alkaa koulut vasta ensi maanantaina. Jotenkin jo odotan sitä, että arki alkaa siltäkin osin. Ehkä se omakin päivärytmi löytyy sitten helpommin, kun lapsikin joutuu heräämään aikaisin. 

Kuvissa ei muuten oo pahemmin mitään uutta. Kollaasiseinä kaipaa päivitystä, mutta Uumajan reissulta ei löytynyt mitään kivaa printtiä. Jotenkin kaipaisin nyt enemmän kuvia tekstin sijaan, vaikken niistä kokonaan eroon haluakaan. Varsinkin isoin tekstiprintti särkee silmiä.  Any ideas??

Onko teillä muuten jo lapset aloittaneet koulun? Meillä yritetään kääntää päivärytmiä tulevana viikonloppuna. Jännä nähdä, miten onnistutaan. Meillä kun on viime viikot herätty lounasaikaan :)

Harvinaista herkkua

Mukavaa sunnuntaita. Täällä se on sujunut vähän normaalista poikkeavalla tavalla. Oon nimittäin ihan yksin kotona. Sitä ei hirveän usein tapahdu. Päätin kuitenkin ottaa päivästä kaiken ilon irti. Käytännössä en siis oo tehnyt mitään ihmeellistä, vaan nimenomaan nauttinut siitä, että mitään ei oo pakko tehdä. Nukuin pitkään, join rauhassa pannullisen kahvia, luin tuntitolkulla kirjaa ja tein kirpparikierroksen.

Eilisen vietin kotitöiden kimpussa, mutta tänään en aio tehdä mitään. Imuri saa odottaa yläkerrassa huomiseen. Illankin aion nimittäin lojua sohvalla kirja kourassa.

Miten sun viikonloppu on vierähtänyt? Ootko saanut ottaa iisisti vai menikö lauantai juhliessa? Leppoisaa sunnuntai-iltaa ja mukavaa starttia alkavaan viikkoon.

Sisustussilmää särkee

Napsin eilen pitkästä aikaa kuvia myös olohuoneen toiselta puolelta. Ei tuu kovin usein kuvailtua tähän suuntaan, koska musta tv sattuu silmiin. En kuitenkaan suostu vaihtamaan täysin toimivaa vekotinta pelkästään ulkonäöllisten asioiden takia. Aparaatti täyttää pian 8 vuotta, joten tuskinpa tuolla ihan hirveän montaa käyttövuotta enää jäljellä on.

Kuten seinän kummallisista kuvioista huomaa, on kuvat jälleen (yllättäen) napsittu keinovalossa. Eipä täällä jatkuvassa pimeydessä asialle oikein mitään mahda.

Huonekuusikin edelleen sinnittelee, vaikkei se kyllä enää mikään ilo silmälle ole. Kesän aikana se kasvoi kummallisen toispuoleiseksi, vaikka yritin muka käännellä joka välissä. Mulle kuitenkin viherkasvien elossa pitäminen on niin suuri saavutus, etten heivaa yhtäkään, kunnes aika jättää. Myös varjoviikuna tekee edelleen uusia lehtiä, mutta kyllä siitä niitä myös melko paljon putoaa. 

Huomenna starttaa joulukuu, mutta meillä ei oo vielä joulusta tietoakaan. Onneksi sentään korttiaskartelut saatiin tänään hyvään vauhtiin ja huomenna jatketaan. Onneksi osa korteista valmistuu lapsityövoimalla.

Tänne saatiin tänään lumipeite, joka tosin sulaa jo melkoista tahtia. Jälleen ois kumppareille käyttöä. Odottelen siis edelleen sitä yhtä kuivempaa päivää, jotta pääsisin virittämään valoja ulos. 

Kynttilänvaloa pimeyteen

Kivaa lauantai-iltaa. Taas on päivä mennyt imurin varressa ja rätti kädessä. Täällä on ollut koko päivän säkkipimeää ja sateista. Kyllähän mä mieluummin olisin nauttinut siististä kodista auringonvalossa, jolloin oisin ehkä saanut julkaisukelpoisia kuviakin, mutta nyt kun siihen ei ollut mahdollisuutta, päätin napata kuvat rehellisesti hämärässä ja kynttilänvalossa.

Meillä ei joulu näy vielä missään. En oo laittanut valoja tai koristeita. Kynttilöitä on nyt tosin poltettu ihan urakalla. Jotkut valotkin aion ulos laittaa, kunhan sade viikonlopun aikana edes hetkeksi loppuis. Sähköjen virittely vesisateessa ei taida olla ihan järkevintä hommaa.

Loppuillan ja huomisen päivän aion viettää askarteluprojektien parissa. Alkaa jo hirvittää lupailemani DIY-joulukalenteri. En oo ehtinyt tekemään vielä juuri mitään sen eteen. Onneksi sentään joululahjoista on jo osa hankittuna.

Missä vaiheessa teidän jouluvalmistelut ovat?

Eripariverhoja ja ajanpuutetta

On taas se aika vuodesta, kun aina kotona ollessa on pimeä. Olisin halunnut kuvata olohuoneeseen vaihtamani eripariverhot samaan kuvaan, mutta eipä siitä näin pimeällä mitään tuu. Kuvaaja kun heijastuu mustien ikkunoiden kautta väkisin joka otokseen.

Verhot on vanhat, mutta en oo tainnut näitä keskenään aiemmin yhdistää. Marimekon Hetkiä ja Annon raitaverho on molemmat vanhoja kirppislöytöjä, jotka ovat tulleet meille jäädäkseen.

Oon myös vihdoin jaksanut ruuvata sohvan nurkassa olevasta Muuramen hyllystä renkaat pois, eikä se enää ärsyttävästi pilkota käsinojan takaa. Joissain pikkuhommissa vaan kestää älyttömän pitkään. Projekti vei vartin, sen suunnittelu ja jahkailu useamman kuukauden.

Tuntuuko muuten teillä muilla päivät ja illat kuluvan ihan älytöntä vauhtia? Mä oon yrittänyt koko viikon ehtiä blogin puolelle, mutta aina on ollut töitä, kotitöitä, käsitöitä, pihatöitä ja muita töitä, jotka on vieneet kaiken ajan. En osaa sanoa, onko tekemistä viime aikoina ollut normaalia enemmän, vai saako tää pimeys vaan vuorokauden tuntumaan lyhyemmältä.

Tän loppuillan pyhitän kuitenkin jääkiekolle, koska oon ahertanut taukoamatta koko illan. Leppoisaa torstai-iltaa teille myös. Onko siellä muita, jotka aikovat viettää viikonloppua Leijonakiekon merkeissä?

Suomuja sohvalla ja bloggareita messuilla

Syksyisempi sisustus. Vielä en oo innostunut. Ainoa positiivinen juttu syksyssä on se, että saa rauhassa poltella mielin määrin kynttilöitä. Alekorista löytyneet Annon tummanharmaat neulepäälliset eivät käytössä toimi ollenkaan. Näyttävät lässähtäneiltä ja menettivät muotonsa minuuteissa. Siinä ne nyt toistaiseksi kuitenkin retkottavat suomu-tyynyjen kavereina koska en oo saanut aikaiseksi vaihtaa.

Mutta hei, onhan tässä syksyssä sentään jotain positiivista. Niinkuin esimerkiksi Vaasan Vasaramessut ja bloggareiden huikea messuarvonta!! (Ja koska tää on nyt positiivinen juttu, niin jätän kertomatta sen, miten surkeassa jamassa oman messuosastoni sisustus onkaan...).

Jos siis oot Vaasan suunnalla 24.-25.10. niin kannattaa poiketa messuille.

Messuilla mukana:

Home White Home

Löytö

Nettanatalias

Work in progress

..keskeneräistä ei koskaan saa esitellä. Vai miten se menikään? 

Mutta ei auta. Jatkuva sohvan nurkassa istuskelu vailla mitään valmista alkaa syödä liikaa mun kärsivällisyyttä. Ja kun viettää iltansa kotitöissä ja virkaten, ei tänne blogin puolellekaan synny mitään uutta esiteltävää. Pakkohan mun sitten on esitellä sitä keskeneräistä (oikeasti ihan alkutekijöissään olevaa) projektia paremman puutteessa, ettei blogimaailman vieroitusoireet mee liian pahoiksi.

Tossa mä siis nökötän. Ja tällaisen olemattoman alun oon vasta saanut tehdyksi. Valmista lopputulosta joudutte siis vielä jonkin verran odottelemaan. Ellei tästä sitten muodostu ikuisesti keskeneräinen projekti.

Siltä varalta, että tää joskus valmistuu, niin kysyisin teiltä ideaa: mitkä kolme väriä sä valitsisit vastaavanlaisen kuvion tekoon? Oli nimittäin vaikea valita, joten en ehkä pystyisi valkkaamaan enää uudelleen :)

Kuulumisia ja käyttökokemuksia

Muutama päivä taas vierähti ihan huomaamatta ohi. Kiirettä pitää ja tuntuu, ettei mitään saa aikaan. Facebookin puolella eilen kerroinkin, mihin ne kaikki arki-illat on kadonneet. Tänään oli kuitenkin pakko ehtiä myös blogin puolelle, ettei vieroitusoireet kasva liian suuriksi.

Päätin jo viikonloppuna omistaa yhden postauksen käyttökokemuksille. Mä oon nimittäin isommissa hankinnoissa melkoinen pähkäilijä ja vertailija. Saatan etsiä parasta vaihtoehtoa useita kuukausia ja silloin yks tärkeä juttu on käyttökokemukset, joita yksittäiset ihmiset jakavat ihan itse netissä. En nimittäin luota pätkääkään nettikauppojen omilta sivuilta löytyviin arvosteluihin tai kommentteihin.

Ensimmäisenä kiitettävän arvosanan saa noin 9 kuukauden ikäinen sohvamme. Adean Band on toistaiseksi ollut ihan täydellinen meille. Sohvaa etsin ja mietin lähes vuoden ja hinta kirpaisi älyttömän paljon. On nimittäin asunnon jälkeen mun elämäni toiseksi kallein ostos. 

Päälliset on pesty nyt kahteen kertaan. Tahroja on putsattu lähes joka viikko, mutta toistaiseksi kaikki on saatu myös poistettua. En toistaiseksi osaa sanoa mitään negatiivista asiaa. Ja hyvä niin. Mun vakaa aikomus on nimittäin katsella tätä sohvaa vielä noin 10 vuotta, kuten edellistäkin.

Toinen viime kuukausien iso hankinta on Carpet Vistasta tilattu olohuoneen jättimäinen matto. Mä en oo koskaan tilannut mattoa ulkomailta. Tai ylipäätään mitään näin kallista. Vähän pelotti, koska löysin netistä tosi vähän kokemuksia kyseisestä nettikaupasta tai sen tuotteista. Putiikin nettisivuilla palautteet on sellaista suitsutusta, että sekin herätti enemmän epäilyksiä kuin luottamusta. Keskustelupalstojen kommentit oli aikalailla "fiftysixty". Osa oli saanut priimaa, osa täyttä sutta.

Mä oon toistaiseksi ollut mattoon tyytyväinen. Toimitus oli nopeaa ja värikin vastasi nettikuvaa. Aluksi matto oli tosin paikoitellen vähän karhea ja pisteli jalan alla, mutta jatkuva imurointi on saanut ton ongelman poistumaan. Yhdet kahvit, parit jäätelöroiskeet ja muuta pientä on matosta jo onnistuneesti putsattu. Jännä nähdä, miten kestää pidempiaikaista kulutusta. 

Miten te teette päätökset kalliimmista hankinnoista? Onko siellä muita ahkeria "kokemusten googlettajia"? 

DIY: Teurastettuja tyynyjä ja pilkottuja päällisiä

Mä oon omasta mielestäni melko hyvä luopumaan turhista tavaroista. Mutta siinäkin on yks pieni "mutta". Annan mielelläni tavaroita keräyksiin tai kavereille tai myyn kirpparilla, mutta sitten kun jollekin periaatteessa vielä käyttökelpoiselle jutulle seuraava sijoituspaikka ois roskis, alkaa meikäläisellä luopuminen tihkaisemaan. 

Kesän aikana on taas pesty muutama sisätyyny muhkuraiseksi ja koristetyynynpäällisiä kulahtaneiksi. Periaatteessahan ne ois kaikki seuraavaksi päätyneet roskikseen, mutta en pystynyt. Niinpä päädyin taas kerran ompelemaan yhden (ehkä kymmenennen) pallorahin. Päälliset palasiksi ja tyynyt pesukoneen kautta täyttövanuksi.

Ei tälle oo tarvetta. Eikä välttämättä paikkaakaan, mutta ainakin sain pelastettua nää materiaalit vielä yhdelle käyttökierrokselle ennen lopullista tuomiopäivää. En mäkään onneksi jokaista säilykepurkkia ja ruokapakkausta säilö, joten vielä en oo kovin huolestunut tästä ongelmastani.

Onko siellä ruudun toisella puolella muita, joille käyttökelpoisten tavaroiden heittäminen roskiin on yhtä hankalaa?

DIY: Kaulakoru jämälangoista

Jotkut ehkä muistavat mun taannoisen kirpparilöydön; Oma koppa-virkkauskirjan. Bongasin siitä hauskan kaulakorun, joka oli tehty ketjuksi pujotetuista avainrenkaista virkkaamalla renkaisiin "päälliset". Siitä se idea sitten lähti.

Muistin heti noin 15 vuotta sitten ostamani metallirenkaista tehdyn vyön (joo, ei siitä sen enempää). Pistin vyön palasiksi ja keräilin kaikki laatikoiden pohjalle kertyneet avainrenkaat lisäksi. Vyön renkaat nimittäin olivat umpinaisia, joten avainrenkailla sain yhdisteltyä näitä toisiinsa. Lankakorin pohjalta kaivelin kaikki mahdolliset keränloput ja aloin väsäilemään.

Kirjan koru oli massiivisempi, mutta mulla loppuivat renkaat kesken. Valmista korua sovitellessa tajusin myös, että massiivisempi koru ois ehkä ollut mun makuun turhan painava. Ainakin tällä saa piristettyä mun väritöntä pukeutumistyyliä. Ja näyttää se ihan kivalta myös naulakossa roikkumassa. 

Nyt mulla ei oo yhtäkään turhaa avainrengasta tai jämälankakerää. Ja se 15 vuotta laatikossa hillottu kammottava vyökin on vihdoin päässyt käyttöön. Tavallaan. Joskus hamstraaminenkin kannattaa. Mitään ei tarvinnut ostaa.

DIY: Kuusi kulmaa ja kolottavat kädet

Nyt se on valmis! Toinen keskeneräisistä virkkausprojekteistani. Peukalo on edelleen tunnoton, selkää ja käsiä kolottaa, mutta sainpas valmiiksi. Vielä kun pääsisi jollain konstilla ylös tästä olohuoneen lattialta...

Tän maton idea oli yksinkertaisesti saada trikookudevarastot tyhjiksi. Matosta tuli siis just sen kokoinen, kuin materiaalia riitti. Joku muu ois ehkä ensin miettinyt, mihin tilaan maton haluaa ja suunnitellut koon, värin ja mallin sen mukaan. Mä halusin vain varastot tyhjiksi ja seuraavaksi aion kiertää ympäri kämppää sopivaa maton paikkaa etsien.

Seuraavaksi on saatettava loppuun toinen virkkausprojekti, jonka jälkeen aion hetkeksi heittää ton ison virkkuukoukun syvälle laatikon pohjalle. 

Matolle tuli sen verran kokoa, ettei tätä enää vessaan saa mahtumaan. Oisko tää ihan typerä kylppärissä? Tää ois kivan pehmeä jalkojen alla, mutta näyttäiskö jotenkin naurettavalta? 

Koolla on väliä

Huh huh, mikä päivä... Ja eihän tää vielä ohi oo. Facebookin puolella kerroinkin, että oon taas aloittanut operaation "eroon turhasta". Aloitin kaappien ja laatikoiden koluamisen heti aamukahvin jälkeen, mutta homma on vasta alkutekijöissään. Tavaraa on lähtenyt roskiin, annettu eteenpäin ja huomenna kipaisen viemään osan kirpparille.

Oon yrittänyt samalla vähän siivota, jotta saisin vihdoin testata uuden mattohankintani. Paketti tosiaan saapui jo eilen, mutten kurkistanutkaan sisään ennen kuin tunti sitten. Nyt mun oli sitten heti napsittava muutama kuva, vaikkei matto ole vielä suoristunut ja keinovalossa kuvaaminen on syvältä. 

Tässä se nyt on. Suurin matto, mitä oon koskaan omistanut. Mun mielestä isompi on selkeesti parempi, mutta mitä mieltä te ootte? Onko koolla väliä? ;)

Koko mattoa on mahdotonta saada kuvaan. Strategiset mitat on sopusuhtaiset: 3m x 3m. Vaalea yksilö matkasi meille Ruotsista ja kaikki meni ok, vaikka jahkailin tilauksen tekemistä melko pitkään. Netissä firmasta oli melko eriäviä kokemuksia. Mulla ei ainakaan toistaiseksi ole valittamisen aihetta.

Kävin muuten tänään ihmettelemässä toistakin suurta juttua. Meidän lähikirpparin entiset yrittäjät avasivat tänään mielettömän kokoisen uuden kirppis/outletmyymälän. Siellä suurta oli ihmismäärän ja tavaramäärän lisäksi myös jonotukseen kulunut aika. Kyse ei suinkaan ollut hitaasta palvelusta, vaan älyttömästä ihmisryntäyksestä. Onhan huikea mesta. Harvemmin oon kirpparilla nähnyt liikenteenohjaajia ja ilmaista juomatarjoilua kassajonossa hikoileville asiakkaille. Täytyy mennä uusiksi, kunhan alkuryysis helpottaa. 

Nyt on mentävä jatkamaan hommia, että ehtii illalla hetken hengähtääkin. Koitan saada teille  lähipäivinä vähän laadukkaampaa kuvamateriaalia. Ihanaa lauantai-iltaa <3