.

maanantai 18. elokuuta 2014

Eläimellistä touhua



Välillä vähän kestää tää projektien viimeistely. Muistatte ehkä, kun kokeilin virkata niitä "eläin-säilyttimiä". Silloin aloitin myös yhden mustan version, joka sitten unohtui melkein koko kesäksi kaappiin. Tytär löysi teelmöksen ja päätin lopulta väsätä sen valmiiksi.


Mustassa versiossa oli kyllä se huono puoli, ettei noi vaaleansiniset kasari-ripset oo ihan niin kivat kuin mustat. Tulipa kokeiltua tämäkin ja kyllä se kelpasi tytön huoneen pöydälle krääsää säilömään.


Meillä kaikki puput, marsut, hamsterit ja muut on nyt ihan pop. Kaikissa paidoissa pitää olla joku eläin ja samalla teemalla pitää jatkaa huoneen sisustuksessakin. Päätettiin sitten askarrella tyhjästä pahvilaatikostakin joku eläin. 


Dc-fixatun pupun viikset on vähän vinossa, mutta hyvin se silti säilöö tehtävä- ja satukirjoja pöydän kulmalla. En oo muuten vieläkään oppinut kuvaamaan vastavaloon. Onkohan sillä jotain tekemistä asian kanssa, etten varsinaisesti ole harjoitellut. Mä oon vaan odotellut, että mun sisäinen valokuvaaja herää ja paljastaa salaiset taitonsa.

Sateiset maanantaiterkut täältä. Sohvanmetsästys ei muuten vieläkään oo tuottanut tulosta. Taidan antaa koko asian hetken vaan olla. Ehkä se täydellinen löhöilypaikka tupsahtaa eteen jossain ihan yllättäen.


sunnuntai 17. elokuuta 2014

Sohvapohdintaa ja pientä säätöä



Eilen tuli vietettyä suunnittelematonta blogihiljaisuutta, kun melko pikaiseksi suunniteltu leikkipuistoreissu vierähtikin kuuden tunnin mittaiseksi. Lapset viityivät hyvin keskenään ja aikuisilla oli aikaa parantaa maailmaa penkillä auringonpaisteessa. 

Tänään onkin sitten jatkettu jo muutama viikko sitten aloitettua sohvapohdintaa. Myönnettävä se on, että lähes 10-vuotias jättiläisemme alkaa olla elämänsä etoopuolella. Seuraajaa ei vaan oo mun kriteereillä vielä löytynyt. 


Seuraavan sohvan pitäisi olla:

  1. leveä ja syvä
  2. kangasverhoiltu kotikonstein pestävillä päällisillä
  3. joko divaanisohva tai rahilla muutettavissa divaaniksi
  4. sirompi. Ois aika luksusta pystyä imuroimaan sohvan alta


Facebookin puolella aamupäivällä mainitsinkin Annon Pala-sohvan olevan lähes täydellinen. Pesulakäsittelyn vaativat päälliset on kyllä valitettavasti liian pitkä miinus, joten se vaihtoehto on pakko unohtaa. Oisko sulla joku idea? Tai millaisen sohvan sä seuraavaksi aiot hankkia?
Mä oon selannut jo kaikki keksimäni nettisivut tuloksetta ja alkaa koko homma kyllästyttää. Toiveena kuitenkin on, että se seuraava sohva sitten miellyttäis ja kestäis seuraavat 10 vuotta, joten pakko sille etsinnälle on aikaa uhrata.


Kevyen viikkosiivouksen jälkeen siirtelin muutamia tavaroita eri paikoille. Masentava kaktus sai siirtyä alemmas, jotta sen muistais ehkä joskus kastella.


Hayn laatikot muuttivat vain käden toiselle puolelle.


Ja toinen Block-päätyi valaisemaan huonekuusta. Onnistuin kastelemaan valkoisen paperipussin niin ruman ruskehtavaksi, että kuusi saa odotella uutta parempaa ruukkua toistaiseksi Marimekon kulhossa.

Mitenkäs teidän viikonloppu on vierähtänyt?



perjantai 15. elokuuta 2014

Nocto? -Nevahööd.



Mä oon pitänyt itseäni melkoisena design-haukkana, mutta täytyy tunnustaa, ettei mulla ollut minkäänlaista käsitystä ostamani kynttilänjalan nimestä. Mutta Nocto Candlestick se siis pakkauksen mukaan on. Tänään vasta sain aikaiseksi purkaa ostokseni pakkauksesta. On se kivan yksinkertainen, mutta vielä en oo täysin varma lopullisesta sijoituspaikasta.


On muuten ensimmäinen kynttilä, jonka oon kesän jälkeen sytyttänyt. Silti en aio vielä antaa periksi syksylle. Ainakin täällä oli tänään aurinkoinen terassikeli, josta tietenkin piti nauttia ulkona lojuen. Aamulla tosin jouduin ensimmäistä kertaa vetäisemään takin päälle töihin lähtiessä. 


Nyt on aloitettava kaappien läpikäynti. Meillä on nimittäin Vaasassa ensi viikonloppuna kiva tapahtuma. Jos satutte olemaan lähialueilla, tulkaa ihmeessä ostoksille ja moikkaamaan. Oma myyntipaikkani tulee olemaan Ylikivan sisätiloissa.


Rentouttavaa viikonloppua!


keskiviikko 13. elokuuta 2014

Tuplaonnea



Mulle käy yllättävän usein tää sama juttu. Ensin metsästän jotain juttua kuukausia (tai jopa vuosia). Sitten esiin tupsahtaa kauan kaipailemani esine tai asia. Ja heti perään toinen. Näin on käynyt aikoinaan Muuramen modulien kanssa. Ja Aarnion Origojen. Ja puu-ukkojen. Ja monien muidenkin kanssa. Nyt tuplaonnea tarjoiltiin fb-kirpparilla, jossa olen metsästänyt Unessa-kangasta piiiiitkään tuloksetta.


Ensin tarjottiin yhtä ja alettiin hieromaan kauppaa. Samalla myyntiin putkahti toinen, jonka ostin. Ja lopulta tein kaupat vielä tuosta ensimmäisestäkin. Siis samana päivänä.


Tätä kangastahan ei oo myyty uutena missään enää aikoihin, joten oon ihan tärinässä, kun lopulta sain tätä käsiini.  


Kankaat oli eri pituisia. Toisessa lempparini, panda, on kokonainen, toisessa näkyy kaksi osittaista. Onneksi tuo pala-panda on yli raportin mittainen. Ajattelin reteesti koittaa saksia kankaan ja liittää kahdesta palasta kokonaisen pandan. Sauma jää väkisin näkyviin, mutta kokeilen silti. Kankaat on tällaisenaan meille verhoiksi liian lyhyet, mutta rumissa verholaudoissa on se hyvä puoli, että niiden suojissa voi huomaamattomasti jatkaa verhoa 20cm. 

Tällä hetkellä mäkin haluaisin kaikista mieluiten olla unessa. Heräsin klo 4.00 ja kävin pyörähtämässä isolla kirkolla. Nyt vähän väsyttää... Kivaa loppuiltaa. Mä taidan painua petiin.



tiistai 12. elokuuta 2014

Avautumista ja askartelua



Silloin pari viikkoa sitten löysin kirpparilta Fimo-pakkauksia ja muovailin kaiken ollessani ihan yksin kotona. No onhan se sitten jälkikasvua harmittanut, ettei hän päässyt muovailemaan. Tänään päätin hakea lisää massaa ihan Sinooperista, mutta olipas pettymys se reissu. Voisko joku ihana ihminen perustaa kunnollisen askartelutarvikeliikkeen Vaasaan??


Näissä seuraavissa kuvissa on nimittäin liikkeen koko valikoima; tasan kolme väriä. Mun piti myös ostaa hopeisia korviskoukkuja - ei ollut niitäkään. Piti myös ostaa ne posliinitussit (en mä niiden oikeaa nimeä tiedä, mutta sellaiset, joilla voi piirtää astioihin) - mutta nekin oli loppu. Aargh!!


Kävin myös pari kuukautta sitten etsimässä trikookudetta. Silloin oli yks rulla mintunvihreää. Tänään valikoima oli täysin sama. Ja toi on siis koko kylän ainoa askarteluliike. En kestä.


Mutta joo.. Muovailtiin ne kolme pakettia sitten helmiksi ja muiksi jutuiksi. Tytär halusi tehdä näistä koruja lahjoiksi, joten nyt on materiaalia ainakin muutamaan.


Ja hiiri päätyy varmaan ihan koristeeksi omaan kotiin. Aika symppis <3

Mua jotenkin ärsytti suunnattomasti myös se, että usean hyllyn reunassa luki, että "pahoittelemme tavarantoimittajamme toimitusongelmia". Jos ne toimitusongelmat on sitä luokkaa, että hyllyt on melkein tyhjiä kuukausitolkulla, niin mä suosittelisin vaihtamaan sitä toimittajaa. Oikeesti aloin kyllä epäillä, että kyseessä on tekosyy. Dc-fix on nimittäin ollut toimittajan ongelmien takia loppuumyyty viime syksystä.

Ihanaa, kun sai avautua tästä mun maailmaa ravisuttaneesta suuresta ongelmasta. Toivottavasti teilläkään ei oo mitään tän suurempia murheita. Kivaa loppuiltaa!


maanantai 11. elokuuta 2014

Duudsonismeja sisustukseen



Nykyinen asuinpaikkani Vaasa sijaitsee Pohjanmaalla, mutta meikäläisen juuret on syvällä Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla. Vaikka murre ei oo koskaan muhun tarttunut, täytyy silti myöntää, että Duudsoneiden lausahdukset uppoaa mulle melko hyvin. Niinpä piti sieltä Duudsoneiden Activity Parkin myymälästä ostaa muutama kortti.


Työpisteelle oli ihan pakko laittaa tää melko vaatimaton teksti. Parasta sarkasmia on esitellä tällainen teksti aavistuksen suttuisella kuvalla :)


Jääkaapin oveen sopii luontevasti tää seuraava teksti. Meillä nimittäin on aika usein keskustelun aiheena se, kuka sitä ruokaa ottaa ensin (erityisesti, jos tarjolla on jälkiruokaa tai muuta harvinaista herkkua).


Seuraavaa korttia kokeilin ensin vessan peilin reunaan, mutta päädyin lopulta iskemään sen tyhjyyttään loistavaan kalenteriin vastapäiselle seinälle. Toissaviikon "kesäloma"-tekstit on pois pyyhitty.


Tää viimeinen hakee vielä lopullista paikkaansa, mutta saa nyt toistaiseksi majailla hetken parin muun kortin kanssa. Harmi, ettei nää oikein värimaailmaltaan meille sovi, mutta ainakin tulevat huomatuksi.


Uppoaako nää "Duudsonismit" teille? Mäkin myönnän useimpien tempausten olevan mun mielestä täysin älyvapaita ja osittain aika ällöttäviäkin, mutta toisaalta nostan kuvitteellista hattuani. Onhan ne viime vuosina tehneet tosi paljon positiivisia juttuja. Tekis meille suomalaisille ihan hyvää, jos opittaisiin olemaan joskus vähän vähemmän vaatimattomia ja enemmän ylpeitä itsestämme ja tekemisistämme. 

Kivaa alkanutta viikkoa kaikille!




sunnuntai 10. elokuuta 2014

Kauan kaivattu kultakello



Vihdoinkin Seinäjoen kirppiksiä kolutessa eteen tuli kultakellohirvitys, jota ei oltu hinnoiteltu pilalle. No muoviahan se oikeasti oli, mutta väliäkö tuolla, kun kello sai lähtöpassit kuvusta jo ennen kotiin kantamista. Mä oon metsästänyt tällaista kauan, mutta silloin joskus, kun joku keksi tuunata näitä, alkoivat hinnat olla melko suolaisia. 


Poistin siis kellon. Sahasin noi muoviputket pois ja hioin tasaiseksi. Vähän koli-kolimaalia pintaan ja lopuksi tota samettipintaista tarraa päälle.


Aika helppoa ja edullista. Tää maksoin 2,50€. Eipä mulla mitään varsinaista käyttöä tälle(kään) ollut, mutta on se aika kiva kuitenkin.


Tökkäsin sisään Lagerhausin tulitikkuaskin ja laitoin kuvun nyt toistaiseksi pitämään seuraa miniversiolle vessaan. Seuraavaksi mun täytyis tietenkin löytää jotain kivaa sisältöä tonne ja sit puuttuiskin enää se lopullinen sijoituspaikka. 

Vähän muuten ärsyttää nää pimenevät illat. Meillä surkeilla sisustuskuvaajilla on valoisaan aikaan paljon helpompaa. Nääkin kaikki kuvat ovat ihan kummallisen värisiä keinovalon takia. 
Nyt on alettava tarhakamojen pakkaaminen. Neiti on saanut lomailla juhannuksesta saakka, joten ehkä se eskarin aloitus tuntuu jo ihan kivalta jutulta. Tsemppiä kaikille muillekin arkeen palaajille ja turvallista koulumatkaa kaikille pienille koululaisille.