Siivouspäivän kuvatulvaa

Kyllä sen vaan kaikesta huomaa, että viimeinen viikko on kotona pääsääntöisesti kulutettu vaakatasossa. Kämppä oli ihan kamalassa kunnossa. Tänään on olo jo sen verran ok, että tartuin tähän siivoushaasteeseen heti aamusta. 

Kannoin matotkin ulos ja vaihdoin samalla olohuoneeseen yhden maton. Vieläkään en sitä uutta mattoa oo löytänyt, mutta sitä oikeaa odotellessa tää tuo kivasti vaihtelua. Aika ja energia ei oo toistaiseksi riittänyt sisustusjuttuihin, mutta pari tyynynpäällistä vaihdoin urakan päätteeksi. Siististä kodista vaan on kivempi napsia kuvia, vaikkei niissä juuri mitään uutta olisikaan. Tässäpä siis näitä siivouspäivän räpsyjä.

Mitä mieltä muuten ootte maton koosta? Mä nimittäin tykkään just tämmösestä 2x3 metrisestä ja sellaista metsästän nytkin. Isompikin tuohon mahtuu, mutta niiden valikoima on vielä pienempi ja ulkoilutus sekä pesu haasteellisempaa. Oon vähän tykästynyt Sotkan Aurora-mattoon, mutten oo vielä käynyt katsomassa sitä livenä. Ois todella edullinen vaihtoehto. Oisko jollain kokemuksia tai mielipiteitä siitä?

Nyt meen jatkamaan talvivaatteiden pesuoperaatiota. Jos siis huomenna sataa lunta tai räntää, johtuu se varmaan siitä, että menin varastoimaan tänään joka ainoan talvivaatteen.

Pienet haaveet toteutuu

Varmaan jokaisella sisustusintoilijalla on niitä pieniä (ja suuria) tavarahaaveita, joista osa toteutetaan ja osa jää ikuisiksi haaveiksi. Mä sorrun melko helposti tekemään alle parinkympin ostoksia, mutta sitä kalliimmat ostokset harkitsen tosi tarkkaan. 

Eva Solon jääkaappikarahvi on yks niistä pienemmistä haaveista, jotka on keikkuneet mun listalla jo ainakin pari vuotta. Lähes 50 euron hinta on ollut kynnyskysymys, kun näistä jutuista ei aina tiedä, osoittautuvatko arjessa hiteiksi vai hudeiksi. 

Yksi lemppariliikkeistäni ilmoitti lopettavansa toimintansa ja kaikki tuotteet myydään -50% alennuksella. Liike sijaitsee ihan mun työpaikan vieressä, joten pakkohan sinne oli kipaista. Kotiutin tuon himoitsemani kaatimen 3D-päällisellä, koska pinkki neopreenipäällinen ei vaan jotenkin iskenyt. Aika ja arki näyttävät, miten kovaan käyttöön kaadin lopulta meillä päätyy.

Liikkeen lopettaminen kyllä harmittaa ja loppuunmyynnissä shoppailu aiheuttaa mussa jopa häpeän tunteita. Tuntuu jotenkin väärältä intoilla edullisista löydöistä, kun kyseessä on liikkeen lopetus ja ihmisiltä on menossa työpaikka alta. 

Oonko ainoa joka miettii näin paljon tällaisiakin asioita shoppaillessaan? Millaisilla fiiliksillä te shoppailette loppuunmyynneissä? 

Hold my hand

Tulihan se lopulta mullekin. Flunssa. Säästyin tältä ärsyttävältä taudilta melkein kaks talvea putkeen, mutta loppumetreillä tuli tappio. Heräsin aamuyöstä kaktus kurkussa. Toivottavasti se on yhtä lyhytikäinen kuin muutkin mun kasvit. 

Mä oon äärettömän huono sairastamaan. En kestä olla toimettomana. En pysty olla stressaamatta tai antautua sairaslomalle. Sinnittelen vaikka väkisin. Oishan se ajatuksena kiva, että loikois sairastamassa sohvalla peiton alla ja joku pitäis kädestä kiinni. Se ei vaan oo yhtään mun juttu.

Mutta sitten näihin kuviin... Hayn puukäsi on edelleen yks mun lempparijutuista, vaikka se onkin täysin turha kapistus. Nuori neiti on kärttänyt sitä itselleen jo kuukausia, mutten oo antanut periksi. Löysin kuitenkin pari päivää sitten kirpparilta aavistuksen isomman puukäden kympillä. Ei ihan halpa, mutta reilusti halvempi kuin tuo Hayn versio. Tekis mieli olla itsekäs ja pitää molemmat :)

Nyt painun hetkeksi köhimään ja niistämän sohvan nurkkaan. Josko olo ois aamulla aavistuksen parempi. Ja ei; mä en halua kuulla niitä juttuja viikkotolkulla kestävistä flunssista. Mä oon päättänyt, että mun oma on kevytversio, joka on vain ohikulkumatkalla. Ihmeparantumista odotellessa. 

DIY: Kernikoreja

Poikkesin perjantaina kotimatkalla lähikirpparilla, josta pitkästä aikaa tarttui mukaan jotain itsellekin. Metrin pala mustavalkoruudullista vahakangasta maksoi 1,5€, joten se oli ihan pakko ostaa, vaikkei mulla ollut sille mielessä minkäänlaista käyttötarkoitusta. 

Ensin kokeilin tehdä siitä tabletin, mutta totesin, ettei se mun taidoilla onnistu. En saanut kankaita pysymään täysin kohdakkain, joten lopputulos oli kupruileva ja kiero. Niinpä otin plan B:n käyttöön ja huristelin muutaman säilytyspussukan (taas).

Suurin ja pienin on pikaversioita ilman vuorikangasta. Ison roudaan töihin ja pienin säilöö tällä hetkellä kynttilänpätkiä. 

Keskikokoisesta tein käännettävän ja ompelin reunaan kanttinauhan. Tää pääsee toimittamaan ison hedelmäkorin virkaa, koska sellaista ei meillä ole. Luulisi olevan helppo huuhtaista puhtaaksi. 

Näin se viikonloppu taas hurahti vauhdilla sunnuntai-iltaan. Mitään ihmeellistä en oo tehnyt ja osa kotitöistä odottaa vielä suorittajaa. Onneksi auringosta on saanut taas kummasti energiaa, eikä alkava arki ainakaan vielä ahdista. Vähän kyllä harmittaa taltuttaa pyykkivuorta sisätiloissa, kun terassilla lojuminen ois niin paljon kivempaa. 

Kivaa sunnuntai-illan jatkoa teille myös. Ja hyviä vaalivalvojaisia äänestystuloksia jännääville:)

DIY: Siirtolapuutarha-servettikorkkarit

Klikkasin eilen illalla pikaisen kännykuvan blogin facebook-sivuille kesken korkkarien tuunausprojektin. Sormet oli sen verran tahmassa, etten viitsinyt kesken kaiken järkkäriin edes tarttua. Oli huikea ylläri, miten paljon tykkäyksiä aikoinaan vitosella löytökorista ostetut ja reissussa rähjääntyneet halpiskorkkarit vajaassa vuorokaudessa saivatkaan.

Mä meinasin heittää nää popot roskiin jo siivousprojektin yhteydessä, mutten sitten saanut aikaiseksi. Idea serveteillä päällystämiseen välähti eräänä iltana unta odotellessa. Siinä vaiheessa olin tosin autuaasti unohtanut noi napit ja päälletikatut systeemit. Peruskorkkareiden kanssa tää projekti olisi varmasti ollut paljon helpompi.

Siinä ne nyt ovat. Kuvat on taas surkeita, koska täällä vietetään synkkää ja harmaata päivää. En kuitenkaan malttanut olla kuvaamatta, kun tuli eilen luvattua. Vielä jäi lakkaa. Mitähän sitä sitten kokeilis...

Kuvia koneen kätköistä ja mattomietteitä

Täällä on taas lumi maassa ja kadut tulvii loskaa. On se vaan jännä, miten paljon sää vaikuttaa mielialaan. Ei huvittanut kaivaa kameraa edes esiin, kun keli on harmaa ja sohva vetää vastustamattomasti puoleensa. Niinpä päätin katsoa, mitä otoksia on viime viikkoina unohtunut koneen kansioiden kätköihin.

Olohuoneessa ei oo paljon tapahtunut. Pienempi TuplaKupla on tosin muuttanut sohvan vierestä toiseen päähän tv-tasoa, kun sen elämä meinasi useampaan kertaan päättyä tapaturmaisesti. Yllättävän hyvin tuo on putoamiset kestänyt, mutten uskaltanut kokeilla onneani pidempään.

Myös itse väsätty "free printable"-paperimaapallo on yllättänyt kestävyydellään. Siitä alkaa olla kaks vuotta, kun tämän jossain mielenhäiriössä väsäsin. Tykkään siitä edelleen paljon, mutten ehkä kokeilisi enää uudelleen itse tekemistä. Silloin en tajunnut, että näitä myydään valmiinakin.

Seuraava hankinta olohuoneeseen tulee olemaan matto. Mutta mistä löytää kiva ja kohtuuhintainen jättisuuri matto? Tai vastaavasti kaks vähän pienempää, kuten tälläkin hetkellä. Haluaisin vaihteeksi jotain neutraalia, vaikkapa vaaleaa harmaata.

Hirveän montaa satasta en haluaisi mattoon laittaa, koska meillä matto on äkkiä täynnä ruoka- ja juomatahroja, muovailuvahaa, tussia ja muita vähemmän kivoja elämänjälkiä. Oisko sulla heittää joku hyvä shoppailuvinkki?

Läsnäoloa ja hamahelmiä

Moi taas pitkästä aikaa. Takana on hurja kolmen päivän blogitauko, joka taitaa olla mun toistaiseksi pisin. Täytyy myöntää, että blogimaailmaan ehti jo tulla vähän ikävä. Irtiotto oli kuitenkin suunniteltu ja toisaalta myös nautin siitä kovasti. Niinpä päätin myös nauttia tänne paluusta ja väsäsin kunnon kahvit suklaapalojen kera, jotta jaksan naputella :)

Facebookin  puolella seurailevat tietävätkin, että meillä oli viikonloppuna lainakoiran lisäksi lainalapsikin. Päätin siis panostaa kunnolla läsnäoloon ja elämästä nauttimiseen. 

Istuttiin tyttöjen kanssa yömyöhään keittiön pöydän ääressä väsäilemässä hamahelmistä ja pelailemassa lautapelejä. Osa teoksista päätyi askartelutuokioiden päätteeksi magneeteiksi ja pieniksi kotiinviemisiksi.

Päivät shoppailtiin, käytiin ulkona syömässä, kierrettiin kirpparilla ja istuttiin pihakivellä jäätelöt kourassa. Touhusin vain ihan pakollisimmat kotityöt ja yritin kerrankin olla täysillä läsnä. Aika virkistävää. 

Nyt tosin fiilis on jotenkin outo. Eilen illalla samalla ovenavauksella lähti koira ja lainatyttö. Tällä hetkellä muu perhe on harrastamassa ja istun yksin täällä niiden tekemättömien kotitöiden keskellä. Mutta samalla on jotenkin sellainen fiilis, että on saavuttanut jotain. Oli nimittäin melko hieno fiilis saada halaus keskellä Anttilan kosmetiikkaosastoa ja kuulla päivän päätteeksi, että tein molemmat tyttöset onnellisiksi. Piti salaa pyyhkäistä silmäkulmaa. 

Toivottavasti teilläkin oli kiva viikonloppu. Mä taidan nyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja tarttua imuriin. Näyttää siltä, että puolet olemattoman pienestä hoitokoirasta on jäänyt karvojen muodossa meidän mattoihin.