Nyt on kuulkaas maailmankirjat sekaisin. Oli pakko sännätä saman tien tännekin kertomaan. Mä en edes tiedä, mikä tänään tapahtuneista asioista on kummallisinta:
- Se, että mun pöytälaatikosta löytyy yllättäen sukkapuikot, vaikken oo sellaisia käyttänyt yli 20 vuoteen, enkä tiennyt moisia omistavani?
- Vai se, että mä tartun niihin?
- Vai se, että saan aikaiseksi sileää neuletta (onks se ees sen nimi) ilman googlea ja ekalla yrityksellä?
Säikähdin tätä kummallista tapahtumien sarjaa sen verran, että purkasin nopeasti todistusaineiston ja palautin puikot laatikkoon. Epätarkka kuvamateriaalikin varmasti tuhoutuu 30 sekunnissa, kuten jännäreissä konsanaan.
..Mutta sitten se tärkein asia; Mitä luulette, onkohan musta nyt tullut huomaamattani ja täysin vahingossa vanha, vai mistä tää voi johtua? Ja jos näin on käynyt, niin auttaakohan puikkojen piilottaminen kääntämään aikaa takaisin?
Ei se taida auttaa. Mulla ne ainakin säännöllisen epäsäännöllisesti löytää tiensä esille ja pakko on jotain tehdä. Sitten niitä keskeneräisiä töitä löytyy kaapeista, kun innostus ja mummous vaihe menee yhtä äkkiä ohi kuin on tullutkin. :D
VastaaPoistaMun puikot on pysyneet laatikon pohjalla. Virkkuukoukku onkin tässä sairastaessa heilunut joka ilta, joten onhan sekin sitä mummoutumista :)
Poista