Virheostokset vihreiksi

Kovin usein ei onneksi tule virheostoksia tehtyä, mutta joskus niitä osuu varmaan jokaisen kohdalle. Mulla yhdet sisustusostokset paljastuivat virheeksi sillä samalla sekunnilla, kun päätin niitä testata. Annon pellavaiset ja omaan silmään vaalean harmaat tyynynpälliset olivat meidän sohvalla vaalean liilat. Sen verran paljon jäi hutiostos harmittamaan, että jätin päälliset kaappiin odottamaan lopullista tuomiotaan.

Vaikka aikaa hutiostoksesta on kulunut paljon, on se ilmeisesti jäänyt vaivaamaan. Sillä samalla sekunnilla, kun näin Anttilan konkurssimyynnissä 3 euron tekstiilivärejä, tiesin, mitä värjäisin. Värivalikoima ei ollut turhan laaja, joten päädyin ehkä hieman epätyypilliseen valintaan. Olkoon tää nyt se ripaus joulun vihreää.

Lakanoita ja lukemista

Kivaa lauantaita! Mitäs teille kuuluu? Mä oon ollut ihan innoissani siitä, että oon tänään ehtinyt näkemään luonnonvaloa ja nappaamaan jopa muutaman kuvan ilman ärsyttävää keinovaloa. Blogi päivittyy nyt hitaasti, koska en vaan saa olemattomilla kuvaustaidoillani kelvollisia kuvia silloin, kun ulkona on säkkipimeää.

Sain jokin aika sitten täydennettyä pellavasettini oikean värisillä tyynynliinoilla, joita ei aiemmin myymälästä löytynyt. Samalla kerralla hamstrasin lisää vaalean harmaita päällisiä, kun halvalla sain. Onneksi Vaasan Anttilaa on täydennetty vielä loppuaikoina ahkerasti ja oon saanut hankittua aika lailla kaiken himoitsemani syksyn mallistosta. 

Sorruin pitkästä aikaa törsäämään myös uuteen kirjaan, koska Harry Potter -kokoelmasta tämä vielä puuttui. Mä en juuri koskaan osta kirjoja uutena, joten kyllä kieltämättä kirpaisi maksaa tästä yli 20 euroa. Normaalisti mä hankin tällä hinnalla vähintään 10 kirjaa. 

Mun iltasuunnitelmiin kuuluu siis puhtaat pellavalakanat ja korkkaamaton kirja. Ei ollenkaan huono tapa viettää lauantai-iltaa. Mitäs teidän iltasuunnitelmiin kuuluu?

Annon uutuudet meillä

Sorruin tosiaan ostamaan muutaman Annon uuden malliston tyynynpäällisen. Tällä kertaa palasin taas tuttuun ja turvalliseen mustavalkoiseen. Ehkä tylsiä valintoja, mutta omaan silmään yksiväriset tuntuu taas kivalta vaihtelulta. Ja onhan näitä aina helppo yhdistellä värikkäiden tai kuviollisten kanssa. 

Huomenna täytyy kyllä taas kipaista Anttilaan katsomaan valikoimaa. Ehkä mä vielä jotain uutta voisin tarvita :)

Anno: Uusi mallisto

Pakko oli jälleen eilen poiketa töiden jälkeen Anttilaan, kun sähköpostiin kilahti ilmoitus uuden malliston saapumisesta. Kameraa ei tietenkään mukana ollut, mutta mun oli silti ihan pakko napsia muutama puhelinkuva blogiin. Hyllyt on nyt pakattu ihan täyteen mitä ihanimpia sisustusjuttuja. 

Shoppailin melko maltillisesti, koska oikeasti en olisi tarvinnut yhtään mitään. Ei tuolta kuitenkaan mitenkään pystynyt tyhjin käsin poistumaan. Olisitko sä pystynyt?

Mä oon yrittänyt googlettaa tietoa Anno-tuotemerkin jatkosta, mutten oo löytänyt. Onko jollain tietoa, jatkuuko tarina, vai onko tuotemerkin kohtalosta ylipäätään tehty vielä mitään päätöstä? 

1000

Tästä lähtee tasan tuhannes postaus. Ihan käsittämätön ajatus, että oon klikannut tuota "julkaise"-painiketta 1000 kertaa. Sen kunniaksi ei kuitenkaan poksautella kuohuvaa, tai tehdä muutakaan normaalista poikkeavaa, vaan esitellään eteisen uusi matto. 

Periaatteessa matto ei edes oo kovin uusi. Oon vaan kaikessa hässäkässä unohtanut koko jutun. Vanhalle eteisen matolle kävi nimittäin pieni onnettomuus. Kun tajusin, että maton pesettäminen olisi ollut kalliimpaa kuin itse matto, päätin pestä sen toistamiseen itse.  Arvatkaas, miten siinä sitten kävi... Pesu sujui ihan ok, mutta edellisellä pesukerralla jätin maton kuivumaan terassin isolle pöydälle. Tällä kertaa jouduin ripustamaan maton kuivumaan, jolloin mustat raidat värjäsivät valkoiset raidat osittain vaalean sinisiksi. Matto päätyi lahjoituksena toiseen osoitteeseen.

Onneksi Anttilan loppuunmyynnistä löytyi edullinen matto eteiseen. Valitsin tarkoituksella sellaisen, jonka väri ei ole tasainen. Tää antaa eteisessä vähän enemmän anteeksi. Hintaa matolle jäi 35€. 

Testissä: pellavaverhot

Vetäisin Anttilassa viimeksi jotkut pellava-överit ja sorruin hankkimaan myös verhot, kun halvalla sain. Mä en vielä oikein tiedä, sopiiko ne meille. Jotenkin kaikki muut tekstiilit ja erityisesti kuviot ja printit vaikuttavat liian "kovilta" näiden kanssa samassa tilassa. Silmä ei meinaa tottua (mutta perheen pupu tykkää kovasti lattialle laskeutuvista verhoista, joita voi kuopia mieleiseensä muodostelmaan).

Yritän totutella tän viikon ja jos ne häiritsee mua vielä viikonloppuna, siirrän verhot makkariin. 

Pellavalakanat pilkkahinnalla

Kauan himoitsemani pellavalakanat ovat vihdoin käytössä. Lakanoille ei ollut varsinaisesti tarvetta, jonka vuoksi en vaan oo malttanut niihin lähes 200 euroa sijoittaa. Nyt Anttilan tyhjennysmyynnistä nappasin lähes mustat pussilakanat ja tummanvihreät tyynyliinat yhteishintaan 60 euroa. Ei haittaa, vaikkei nää värit olleet mun ensisijaisena toiveena. Aivan ihanat ne on kuitenkin. Täytyy kyllä vielä kärkkyä, josko tyynyliinoja tulisi myyntiin muissakin väreissä.

Ootko sä tehnyt löytöjä loppuunmyynneistä? Mulla on aika ristiriitainen fiilis edullisista ostoksistani. Samalla kun iloitsen alhaisesta hinnasta, toivon todella, että joku pelastaa Annon tuotemerkin ja päästään nauttimaan (mun mielestä) kauniista tuotteista ja loistavasta hinta-laatu-suhteesta jatkossakin.

Syksyn sävyt omasta pihasta

Pakko se on vaan myöntää syksyn tulleen. Eka varma syksyn merkki on luumujen kypsyminen. Sen huomaa siitä, että terassille sataa ylikypsiä marjoja (piti ihan wikipediasta tarkistaa, onko luumu marja vai hedelmä). Tänään poimin ensimmäiset maistiaiset ennen kuin ehtivät pilaantumaan.

Samalla huomasin pensasaitojen vaihtaneen väriä ja nappasin pari oksaa pulloihin väriä tuomaan. Sorruin muuten taas ostamaan Anttilan loppuunmyynnistä useamman pellavaisen keittiöpyyhkeen, kun edullisesti sain. Mulla taitaa olla nyt keittiöpyyhkeitä loppuelämäksi :)

Viikonloppuna

Olin lauantaina pari tuntia yksin kotona. Nykyään osaan jopa välillä ottaa tilanteesta ilon irti, enkä enää käytä noita harvinaisia hetkiä pelkästään siivoamiseen. Päätin kuitenkin ihan vähän pistää paikkoja ojennukseen, jotta on sitten kivempi oikaista itsensä sohvalle kirjaa lukemaan.

Uumajan reissulta tuli pitkästä aikaa hankittua mustavalkoraitainen tyynynpäällinen. Ei siitä mihinkään pääse, tuo kuosi vaan jaksaa miellyttää mun silmää vuodesta toiseen. Ehkä mä pian taas siirrän väripilkut kaappiin ja palaan täysin mustavalkoiseen. Jännä nähdä.

Anttilan poistomyynnistä taas mukaan tarttui lasipullo mittamerkinnöillä. En tiedä miksi se mun silmää miellytti, mutta alle kahden euron hinta sai sortumaan heräteostokseen. Leikkasin takapihan pensasaidasta muutaman oksan, jotta voisin kehittää tällekin ostokselleni jonkinlaisen käyttötarkoituksen.

Pakko muuten vielä hehkuttaa Lagerhausista ostettuja tuoksukynttilöitä. Mä en nimittäin yleensä pahemmin välitä moisista (osasta saan päänsäryn tai muun ällöttävän olotilan), mutta nämä kaksi tuoksua on kyllä mun mielestä ihan täydellisiä. Jos poikkeatte Ruotsissa, niin suosittelen nuuhkimaan ja valitsemaan omat lempparit. Vaihtoehtoja oli monta.

Sisustamista seitsemällä eurolla

Edulliset sisustusjutut on parhaita. Ei sen muutoksen tarvi aina olla jotain suurta ja kallista. Kummasti sitä vaihtelua saa myös pienillä edullisilla jutuilla. Ostin pari tyynynpäällistä Anttilan alesta. Kuviollinen harmaa maksoi 3€ ja vaalea korallinvärinen kotiutui 4 eurolla. Harmaat pellavapäälliset ompelin jämätilkuista, jonka vuoksi molemmissa on ylimääräisiä saumoja, mutta ei ne mua haittaa. Sulautuvat melko hyvin kankaan ryppyihin.

Nyt aion jättää sisustusjutut vähemmälle ja alan keskittyä juhannusjuttuihin. Täytyy vielä hankkia joku kiva pihapeli ja täyttää jääkaappi ruualla. Ensimmäinen vieras saapuu jo huomenna. Nyt pidän peukut pystyssä, että rankkasateista helteisiin seilaava säätiedotus jumittuu osoittamaan lämmintä ja aurinkoista juhannussäätä koko Suomeen.

Onkos sulla jotain kivoja juhannussuunnitelmia? 

DIY: Perunanpuolikkaita ja pakkohankinta

Vaikka eilen illalla teki vain mieli maata sohvalla ja tuijotella telkkaria, ei se tietenkään niin mennyt. Olin jonain heikkona hetkenä luvannut väsätä tyttärelle perunaleimasimia kankaanpainantaa varten. Anttilan tarjouksesta kipaisin perjantaina valkoisia tyynyliinoja hommaa varten, joten en voinut vedota edes materiaalin puutteeseen. 

Piti sitten itsekin väsätä yks. Vähän tuli tuhrittua, mutta mulle käy niin aina. Ehkä koomisin juttu oli, ettei nuori neiti lopulta leimannut yhtään mitään. Kangastusseilla tuli kuulemma niin paljon parempia, kun oli enemmän värejä. Kyllä kannatti kaivertaa 10 perunaa tätä varten.

Mä oon tehnyt pari synttärilahjaostosta itselleni näin jälkikäteen. Artekin kangaskassi oli vaan ihan pakko saada, vaikkei meiltä löydy toistaiseksi mitään Artekin leimalla varustettua. Teksti kuitenkin sopii mun sisustusideologiaan tosi hyvin. Väri on sen verran arka, etten ehkä malta kauppakassiksi tätä laittaa. Onneksi tälle löytyy varmaan jotain sisältöä säilytettäväksi kotioloissakin.

On muuten taas iskenyt kommentteihin sellainen kato, että on ihan pakko huhuilla, että onko siellä ketään? 

Pakko kokeilla

Tein tänään pikapyrähdyksen paikalliseen Anttilaan ja bongasin joulukoristehyllyn, jossa kaikki loput joulukrääsät oli poistomyynnissä.

Joulukoristeet eivät (yllättäen) mua vedä puoleensa, mutta kun bongasin paperiset hunajakennokellot, oli ihan pakko jarruttaa. Hintaa oli kohtuulliset 50 snt/kpl, joten nappasin yhden jokaista väriä.

Kotona oli sitten pakko heti kokeilla, miten näille käy, jos ne vaan reippaasti saksii uuteen muotoon.

No ei niille näköjään huonosti käy. Ekasta tuli etäisesti timanttia muistuttava. Seuraavat kaks on vielä saksimatta. 

Leikkasin koko nipun kerralla, joka sai aikaan tollaisen rispaantuneen reunan. En ajatellut ruveta niitä siistimään, joten tää saa kelvata tällaisenaan. Loput saksin vasta sitten, kun keksin, mihin nämäkin taas sijoitetaan. 

Petaamatta paras

Hyvää äitienpäivää. Meillä sekin on vietetty rennosti. Syötiin arkisesti apsilla ja kahviteltiin kylässä. Ei oo leivottu kakkua tai kokattu kurmeeta.

Mä oon monesti kuvaillut tätä rennoksi blogiksi, jonka melkein jokaisessa sisustuspostauksesta mainitsen ton saman adjektiivin. Meillä petauskin vedetään samalla tyylillä.

Päiväpeitto laitetaan vaan silloin, kun tiedossa on vieraita ja välillä silloin, kun oon vaihtanut lakanat.

Näitä uusia lakanoita en kuitenkaan halunnut heti päiväpeiton alle piilottaa. Kotiutin kauan himoitsemani Annon lakanat jo jokin aika sitten, kun kaikista tekstiileistä sai melko hyvän alennuksen. Meillä ei oo ollut valkoisia lakanoita vuosiin.

Mintunvihreät tyynyliinat ostin ohimennen marketista, ettei menisi liian steriiliksi tää huone.

Onko jollain jo pidempiaikaisia käyttökokemuksia Annon lakanoista? Miten ovat pesua ja käyttöä kestäneet? Saattaapa olla, että sorrun jossain vaiheessa toisenlaisiinkin. Oli nimittäin useampi mua miellyttävä kuosi hyllyssä.

Petkuhuiputusta

Eiks ollu kiva otsikko? Mä muistan aina, miten Monni sanoi noin siinä Pekka Töpöhännässä, jossa Pekka käytti käärmettä häntänään varjokuvia tehdessään. Ihan älytöntä, miten joku tollainen voi jäädä mieleen. Ois voinut tonkin muistikapasiteetin käyttää johonkin hyödyllisempään.

Mun virkkausprojekti etenee hitaasti, mutta varmasti. Kuitenkin erityisesti hitaasti. Kevyttä painetta on tullut siitä, että viimeiset kolme päivää sitä valmistuvaa tuotosta on kärtetty neiti viisveen huoneeseen. Saattaa hetken joutua odottamaan.

Mä oon kuitenkin päättänyt saada ton jossain vaiheessa valmiiksi ja kävin tänään jo hakemassa lankoja seuraavaan projektiin. Älkää säikähtäkö, toi sateenkaarenvärinen lanka ei oo kuitenkaan ajateltu meidän alakertaan missään muodossa.

Lankoja valkatessa melkein törmäsin keskelle käytävää nostettuun ale-laatikkoon. Siitä tulikin sitten idea.
Jospa mä saisin tehdä rauhassa tota käsityötäni, kun hankin tilalle korvaavan tuotteen. Annon tyynynpäällinen maksoi alle 4€, joten pitää ainakin kokeilla.

Ehkäpä tästä ideasta joku jo päättelikin, et mun keskeneräinen ikuisuusprojekti on tyynynpäällinen. Siitä on ehkä joku viidesosa tehtynä (oumaigaad).

Ihan näin värikkääksi mä en ajatellut alakerran osalta heittäytyä. Mutta kieltämättä jäi vähän vaivaamaan ne monet muut Annon aletuotteet. Olis nimittäin ollut niitä siksak-lakanoita oranssina, kolmiokuosia lilana ja kaikkia muitakin kivoja kuoseja kympillä setti. Pitäisköhän sortua?

Pakko muuten vielä kysyä, tykkäsittekö uudesta remontti- ja sisustusohjelmasta "Tervetuloa kotiin"? Mua aina ärssyttää, kun sitä varsinaista tekemistä ja toteutusta kuvataan niin olemattoman vähän. Se kiinnostais mua aina kaikista eniten.

Tähdet, tähdet

Mä hain tänään joulukoristeita. Ihan oikeesti. 

Löysin minikokoisia paperitähtiä Anttilasta. Sellainen iso ois kiva, jos sinne laittais valon, mutta mä halusin pieniä, koska en aio laittaa näihin mitään sisälle.

Syitä synkkyyteen on kaks. Ensinnäkin meillä on olohuoneessa joka ilta päällä muutenkin 5 pöytävalaisinta ja useampi kynttilä. Toinen syy on se, et valojen virittäminen ikkunoille tarkoittaa tässä kämpässä samaa kuin jatkojohto pitkin lattioita. En tykkää.

Mä viritin nää mustalla paperinarulla olohuoneen ikkunoille, mutten edes yrittänyt illalla kuvata. Lasista heijastuu vaan joka ainoa alakerran valonlähde (sekä se kameran kanssa heiluva kotka), eikä noita tähtiä mustaa ikkunaa vasten edes kunnolla erota.

Näitä ois ollut hopeisinakin, mutta halusin mieluummin tällaisen neutraalimman vaihtoehdon. Aloitan tän siedätyshoidon joulukoristeisiin tälleen varovasti. Facebookin puolella mainitsemani joulutunnelma ei löytynyt ulkovarastosta, joten etsintä jatkuu.

Huono äiti-pisteetkin ropisee aamulla, kun en löydä kadonnutta tonttulakkia mistään. Arghhhh!!!