Tais tulla huti...

..ei oo aina sisustajan elämä helppoa. Aina ei visio ja todellisuus täysin kohtaa. Eniten se harmittaa silloin, kun tuhlaa hankintaansa paljon rahaa tai joutuu metsästämään pitkään. Mulle tais nyt käydä toi jälkimmäinen.

Metsästin House Doctorin mustia hyllynkannattimia pitkään ja hartaasti. Sahasin levyn sopivaan mittaan ja maalasin. Ja kaksi päivää katselin turhautuneena ja pettyneenä tyhjää hyllyä. Tänään päätin laittaa siihen väliaikaisesti jotain, jotta osaisin lopullisesti päättää, saako hylly lähtöpassit. 

Tykkään hyllystä, mutta jotenkin se ei vaan ainakaan vielä mun silmää tuossa miellytä. Alemmaksi en halunnut sitä laittaa, koska pikainen testaus osoitti, että istuminen ihan hyllyn alla ei tuntunut kivalta, vaikka se ei oikeesti edes tuu kuin pari senttiä pään yläpuolelle. Väkisinkin tuli aavistuksen ahdistava olo. 

Mitä sä tekisit hyllylle. Jättäisitkö vai heivaisitko kiertoon?

Apua hyllyn sijoittamiseen??

Tervehdys. Onpas ollut taas kiireinen viikko. Oon ehtinyt pyörähtämään Ikeassa, ostamaan kameran ja onnistunut metsästämään hyllynkannakkeet fb-ryhmästä. Viikonloppuna täytyisi vielä hankkia hyllylevyt ja maalata ne sopivan värisiksi.

Sohvan päälle on siis tulossa noin 25cm syvä hylly. Mutta mikä on sopiva korkeus? Tai lähinnä mietityttää hyllyn ja sohvan etäisyys toisistaan. Liian korkealla hylly näyttää varmaan oudolta. Ja liian matalalla siihen lyö (ehkä) päänsä. Onko jollain teistä seinähyllyä sohvan takana? Ja jos on, niin mikä on hyllyn alareunan etäisyys sohvan selkänojasta?

Kadonnut kollaasiseinä ja kärsinyt kamera

Useamman päivän takkuamisen jälkeen se on kai lopulta myönnettävä. Kamera on tullut tiensä päähän ja uusi on hankittava. Aparaatti muka kovasti tarkentaa, mutta kuvat on täyttä suttua. Käytettynä hankittu ja neljä vuotta kovaa käyttöä kestänyt kamera on toki palvellut hyvin, mutta kun mä en tajua kameran ostamisesta yhtään mitään. Rehellisesti voin myöntää, ettei kameroiden ominaisuuksiin perehtyminen vois mua vähempää kiinnostaa. Apua ja vinkkejä otetaan erittäin mielellään vastaan. Plussaa helppokäyttöisyydestä ja nykyistä jättijärkkäriä pienemmästä koosta.

Päätin kuitenkin jakaa teille nyt pari suttuista kuvaa tyhjästä seinästä. Taulukollaasi on kadonnut ja koko seinä keittiöstä saakka on nyt telattu samalla puhtaan valkoisella. Jotain ajatuksia kollaasin korvaajaksi on jo olemassa, mutta mitä sä laittaisit?

On toi tyhjä valkoinen seinä vaan ankean näköinen, mutta tätä pitää nyt jaksaa katsella olosuhteiden pakosta ainakin viikko.

DIY: Uudet tyynynpäälliset

Vihdoin on leikattu ja ommeltu. Sekä yksi polvi, että samanaikaisesti pari uutta tyynynpäällistä. Ensimmäiseksi mainittu operaatio oli onneksi laadukkaampi, mutta tyynyistäkin tuli ihan kivat. Hyödynsin projektissa jälleen vanhoista tyynynpällisistä säästetyt vetoketjut. Helppoa, nopeaa ja edullista pientä piristystä.

Mitäs teille kuuluu?

Virheostokset vihreiksi

Kovin usein ei onneksi tule virheostoksia tehtyä, mutta joskus niitä osuu varmaan jokaisen kohdalle. Mulla yhdet sisustusostokset paljastuivat virheeksi sillä samalla sekunnilla, kun päätin niitä testata. Annon pellavaiset ja omaan silmään vaalean harmaat tyynynpälliset olivat meidän sohvalla vaalean liilat. Sen verran paljon jäi hutiostos harmittamaan, että jätin päälliset kaappiin odottamaan lopullista tuomiotaan.

Vaikka aikaa hutiostoksesta on kulunut paljon, on se ilmeisesti jäänyt vaivaamaan. Sillä samalla sekunnilla, kun näin Anttilan konkurssimyynnissä 3 euron tekstiilivärejä, tiesin, mitä värjäisin. Värivalikoima ei ollut turhan laaja, joten päädyin ehkä hieman epätyypilliseen valintaan. Olkoon tää nyt se ripaus joulun vihreää.

Kahden kerroksen väkeä

Meillä on käynnissä nuoren neidin ensimmäiset kotibileet. Nyyttärimeiningillä discoamista muutaman kaverin kanssa. Macarena(!) pauhaa melko kovaa ja koko porukka huutaa "Macarenaa" täydestä sydämestä. Enpä ois uskonut, että tääkin biisi vielä jostain soittolistalle kaivetaan.

Itse vietän aikaani vähän eri tunnelmissa napit korvissa ja kynttilän valossa. Napsin salaa noutopöydästä ja hymyilen itsekseni, kun väkisinkin kuulen yläkerrassa tapahtuvia asioita. Käynnissä on jonkin sortin tanssiesitys. Menee se perjantai-ilta näinkin :)

Leppoisaa perjantai-iltaa ja alkanutta viikonloppua kaikille!

Vähemmän ja vaaleampaa

Tajusin tänään, että meidän koti on taas menossa valtavirtaa vastaan. Kun muualla syksy tuo yleensä mukanaan tummemman ja runsaamman sisustuksen, jatkuu täällä karsiminen ja sisustus on muuttunut koko ajan vaaleammaksi. Kai mä yritän väkisin pitää kiinni valoisuudesta, koska pimeys ahdistaa jo ajatuksenakin tosi paljon. Miten tähän kylmyyteen ja jatkuvaan pimeään taas tottuu...

DIY: Turhista tilkuista ja tyynynpäällisistä

Joulun ompeluprojekteista jäi useampia epäkäytännöllisen kokoisia kangaspaloja. Liian suuria pois heitettäväksi ja liian pieniä mihinkään järkevään projektiin käytettäväksi. Ihan kaikista tilkuista kun ei niitä patalappujakaan jaksaisi väsätä.

Siirtolapuutarhaa jäi molemmissa väreissä just sen verran, että niistä sai tyynynpäällisen toisen puolen. Mutta se toinen puoli pitikin sitten taiteilla vähän suuremmalla mielikuvituksen käyttämisellä. Kun tuli lähdettyä rennommalle linjalle,  niin päätin hyödyntää myös hankalan väriset (kierrätys)vetoketjut näihin.

Mutta eihän se sitten taas siihen jäänyt. Ratkoin nuhjaantuneista päällisistä lisää vetoketjuja uusiokäyttöön ja iskin kynteni vuosia hillottuun mittavaan markiisikangasvalikoimaani. Ompelin joskus vuosia sitten paljon laukkuja, joita varten hamstrasin kaikki Marimekon markiisikangaspalat, jotka eteen tulivat. Sinne ne sitten laatikon pohjalle jäivät.

Siinä ne kierrätyksen ja jämäpalojen hyötykäytön lopputulokset nyt nököttävät sileinä rivissä ryppyisellä sohvalla. Sain nimittäin eilen pestyä sohvanpäälliset ekaa kertaa kesän jälkeen. Yks tollanen suhteellisen suuri mystisesti ilmestyny tumma tahra keskellä sohvaa sai kummasti motivaatiotason nousemaan. 

Nyt aion heittäytyä sohvalle lukemaan pari postilaatikkoon kolahtanutta sisustuslehteä. Ehkä se sohvakin tasaantuu siellä alla.

P.s. Facebookissa jo kerroinkin päässeeni vihdoin lähes nykyaikaan. Mut löytää nyt Instagramista nimellä: AnnaKotikolmio. Nähdäänkö siellä(kin)?

Joulun jämiä

Aina vuoden vaihduttua mulle iskee raivausvimma. Jokainen laatikko ja kaappi pitää käydä edes suurpiirteisesti läpi. Ei kuitenkaan siten, että urakoisin aamusta iltaan. Projekti jatkuu kevääseen saakka ja yleensä jossain vaiheessa roudaan turhat kamat kirpparille.

Tänään homma on polkaistu käyntiin järjestelemällä työpisteen jokainen laatikko, rasia ja purkki. Teipit, nauhat, paperit ja muu krääsä on saatu omille paikoilleen ja pöytä on puhdistettu turhasta tavarasta. 

Menneestä joulusta muistuttaa vielä hengissä sinnittelevä joulutähti sekä yksinäinen paperikoriste huonekuusessa. Kynttilöitäkin tuntuu olevan jokaisella pöydällä ja hyllyllä, mutta niistä en aio vielä luopua.

Täällä sataa lunta ja säätiedotuksen mukaan talven (tähän asti) kovimmat pakkaset on alkamassa. Siksi onkin kummallista, miten tammikuu saa aina haikailemaan jo värien ja keväisempien juttujen perään. Aika pitkäksi tulee odottavan aika :)

Onko siellä ruudun toisella puolella muita, joiden sisustusfiilis kääntyy jo tammikuussa kevääseen? Iskeekö sulle samanlainen järjestely- ja raivausvimma? 

DIY-Joulukalenteri 21/24

Aina välillä mulle annetaan jotain itselle turhia tai käyttökelvottomia juttuja, jotta voisin keksiä niistä jotain uutta. Yleensä tartun haasteeseen, kuten viimeksikin, kun mulle kiikutettiin 6 kpl eri korkuisia kapeita pilarikynttilöitä. Oletin, etteivät ne olleet päätyneet käyttöön siksi, ettei ne kovin tukevasti pystyssä pysyneet.

Ensimmäisenä ajatuksena oli tehdä niistä jotain uutta ja palauttaa eri muodossa takaisin alkuperäiselle omistajalleen. Onneksi mulla sattui olemaan säästössä aiemmin blogissakin vilahtaneet korkeat lasiputket, joista itse oon onnistunut kynttilät polttamaan jo kauan sitten.

Vuolin pisimmät kynttilät pienemmiksi ja laitoin purkkeihin. Yhden kynttilöistä paloittelin lastuiksi ja sulatin kattilassa miedolla lämmöllä ja täytin sillä purkit. Lopuksi koristeet ja kortti mukaan ja kynttilät palautuivat takaisin aiempaan kotiinsa.

Samalla tyylillä käytin myös loput kynttilät. Hyödynsin vanhat tyhjentyneet kynttiläpurkit ja pätkin pilarikynttilät sopivaan mittaan ja sulatin pätkät purkkien täytteeksi. Helppoa, nopeaa ja kivaa hommaa, jolla saa kaappien perukoilla säilötyt lasiastiat helposti hyötykäyttöön. Kannattaa siis hamstrata alennusmyynneistä kaikki rumat joulupukkikynttilät tällaista hommaa varten ;)

Pikkujoulut KN2:lla

Viime viikolla vietettiin sisustusbloggaajien kanssa kivaa iltaa KN2:sen tiloissa. Isäntäväki oli jälleen loihtinut pöydän koreaksi ja tunnelma ja fiilis on näissä kekkereissä aina enemmän kuin kohdillaan. 

Tällä kertaa päätettiin kuitenkin toteuttaa tapahtumasta postaaminen vähän eri tyyliin. Jokainen mukana ollut bloggaaja sai tehtäväkseen esitellä ja kertoa vuorollaan oman suosikkinsa KN2:sen valikoimista. Ei ihan helppo tehtävä, kun tila on lattiasta kattoon täynnä toistaan kauniimpia sisustusjuttuja. 

Aiemmin suosikkinsa ovat esitelleet jo ainakin After the Storm, Maiju Saw ja Löytö. Aavistuksen hymyilytti, kun huomasin Maijun poimineen aika lailla samat tuotteet.

Onneksi kuvia tutkiessa oli lopulta melko helppo rajata omat suosikkinsa "muutamaan". Eniten mun kameraa oli vetänyt puoleensa Normann Copenhagenin piensisustustuotteet. Pocket-säilyttimet ovat kauniita ja monikäyttöisiä. En ihan heti keksi tilaa, jossa näille ei löytyisi jonkinlaista käyttöä. Myös noi kauniit Folk-kynttilänjalat suorastaan huusivat mun nimeä, mutta vielä pidin pintani. Täytyy ensin karsia muutama vanha pois kaapeista.

Ihan kaikkea ei kuitenkaan pysty tällaisissa iltamissa vastustamaan. Toinen oli kuohuva ja toinen oli tällä(kin) kertaa Eno Studio. Candle Pin Micro oli vaan ihan pakko saada aiemmin hankitun lempparini Multi Candle Pin:n kaveriksi.

Himmeen valaisin ei muuttanut meille, mutta ois varteenotettava vaihtoehto, jos olisin hankkimassaa työpöydälle valaisinta. En kuitenkaan voinut karsia sitä kuvista, koska onhan se kaunis katsella. Mitäs tykkäsit mun poiminnoista? Miellyttävätkö myös sun silmää?

Käy kurkkaamassa, mitä Hemma hos oss-blogin Malin on poiminut suosikikseen.

Kiitos jälleen kivasta illasta KN2:lle ja Blogivaasan kollegoille. 

Kynttilänvaloa pimeyteen

Kivaa lauantai-iltaa. Taas on päivä mennyt imurin varressa ja rätti kädessä. Täällä on ollut koko päivän säkkipimeää ja sateista. Kyllähän mä mieluummin olisin nauttinut siististä kodista auringonvalossa, jolloin oisin ehkä saanut julkaisukelpoisia kuviakin, mutta nyt kun siihen ei ollut mahdollisuutta, päätin napata kuvat rehellisesti hämärässä ja kynttilänvalossa.

Meillä ei joulu näy vielä missään. En oo laittanut valoja tai koristeita. Kynttilöitä on nyt tosin poltettu ihan urakalla. Jotkut valotkin aion ulos laittaa, kunhan sade viikonlopun aikana edes hetkeksi loppuis. Sähköjen virittely vesisateessa ei taida olla ihan järkevintä hommaa.

Loppuillan ja huomisen päivän aion viettää askarteluprojektien parissa. Alkaa jo hirvittää lupailemani DIY-joulukalenteri. En oo ehtinyt tekemään vielä juuri mitään sen eteen. Onneksi sentään joululahjoista on jo osa hankittuna.

Missä vaiheessa teidän jouluvalmistelut ovat?

Eripariverhoja ja ajanpuutetta

On taas se aika vuodesta, kun aina kotona ollessa on pimeä. Olisin halunnut kuvata olohuoneeseen vaihtamani eripariverhot samaan kuvaan, mutta eipä siitä näin pimeällä mitään tuu. Kuvaaja kun heijastuu mustien ikkunoiden kautta väkisin joka otokseen.

Verhot on vanhat, mutta en oo tainnut näitä keskenään aiemmin yhdistää. Marimekon Hetkiä ja Annon raitaverho on molemmat vanhoja kirppislöytöjä, jotka ovat tulleet meille jäädäkseen.

Oon myös vihdoin jaksanut ruuvata sohvan nurkassa olevasta Muuramen hyllystä renkaat pois, eikä se enää ärsyttävästi pilkota käsinojan takaa. Joissain pikkuhommissa vaan kestää älyttömän pitkään. Projekti vei vartin, sen suunnittelu ja jahkailu useamman kuukauden.

Tuntuuko muuten teillä muilla päivät ja illat kuluvan ihan älytöntä vauhtia? Mä oon yrittänyt koko viikon ehtiä blogin puolelle, mutta aina on ollut töitä, kotitöitä, käsitöitä, pihatöitä ja muita töitä, jotka on vieneet kaiken ajan. En osaa sanoa, onko tekemistä viime aikoina ollut normaalia enemmän, vai saako tää pimeys vaan vuorokauden tuntumaan lyhyemmältä.

Tän loppuillan pyhitän kuitenkin jääkiekolle, koska oon ahertanut taukoamatta koko illan. Leppoisaa torstai-iltaa teille myös. Onko siellä muita, jotka aikovat viettää viikonloppua Leijonakiekon merkeissä?

Kamat kasoissa

..ja niitä messukamoja tosiaan on useammassa kasassa ja ripoteltuna ympäri kämppää. Yritän tehdä muistilistaa kaikesta tarvittavasta, mutta varmasti unohdan silti jotain. Polttelen kynttilöitä sopivaan mittaan, koska mun mielestä niiden pitää olla kaikkien vähän eri mittaisia. Viilaan siis pilkkua, vaikka edes isojen linjojen toimivuudesta ei oo vielä minkäänlaista käsitystä.

Huominen ilta menee varmaan messuosastolla panikoidessa. En yhtään ihmettele, vaikka joutuisin uusimaan suunnitelmia ja vaihtamaan tavaroitakin. En mä osaa yhtään ajatella, onko mun päässäni oleva visio edes mahdollinen. Yritän silti olla jännittämättä liikaa. Mä oon aina sisustanut rennosti ja omalla tyylilläni. Ehkä se mun messuosastokin voi olla sitten just sellainen. 

Toivottavasti nähdään viikonloppuna Vasaramessuilla.

Messut ovat avoinna lauantaina ja sunnuntaina klo 10-17. 

Ja mukana messuilla ovat tietysti myös nämä ihanat blogit:

Löytö

Nettanatalias

Home White Home

Mitä mun messuosastolle tuleekaan...

Vajaa viikko aikaa Vasaramessuihin. Niin paljon tekemistä, niin vähän valmista. Ehkäpä jotkut jutut näistä päätyvät messuosastolleni. En vaan vielä tiedä varmasti edes itse. 

Sen siitä saa, kun haluaa rakentaa messuosastonsa melkein kaikkia tavaroita myöten itse. Kuvauslainaan tulee vaan sellaiset jutut, joita en pysty itse tekemään. Ois kai tän voinut helpomminkin toteuttaa. Mutta ainakin tästä osastosta tulee mun näköinen. Ihan varmasti. IIIK! Jännittää!

Suomuja sohvalla ja bloggareita messuilla

Syksyisempi sisustus. Vielä en oo innostunut. Ainoa positiivinen juttu syksyssä on se, että saa rauhassa poltella mielin määrin kynttilöitä. Alekorista löytyneet Annon tummanharmaat neulepäälliset eivät käytössä toimi ollenkaan. Näyttävät lässähtäneiltä ja menettivät muotonsa minuuteissa. Siinä ne nyt toistaiseksi kuitenkin retkottavat suomu-tyynyjen kavereina koska en oo saanut aikaiseksi vaihtaa.

Mutta hei, onhan tässä syksyssä sentään jotain positiivista. Niinkuin esimerkiksi Vaasan Vasaramessut ja bloggareiden huikea messuarvonta!! (Ja koska tää on nyt positiivinen juttu, niin jätän kertomatta sen, miten surkeassa jamassa oman messuosastoni sisustus onkaan...).

Jos siis oot Vaasan suunnalla 24.-25.10. niin kannattaa poiketa messuille.

Messuilla mukana:

Home White Home

Löytö

Nettanatalias

Work in progress

..keskeneräistä ei koskaan saa esitellä. Vai miten se menikään? 

Mutta ei auta. Jatkuva sohvan nurkassa istuskelu vailla mitään valmista alkaa syödä liikaa mun kärsivällisyyttä. Ja kun viettää iltansa kotitöissä ja virkaten, ei tänne blogin puolellekaan synny mitään uutta esiteltävää. Pakkohan mun sitten on esitellä sitä keskeneräistä (oikeasti ihan alkutekijöissään olevaa) projektia paremman puutteessa, ettei blogimaailman vieroitusoireet mee liian pahoiksi.

Tossa mä siis nökötän. Ja tällaisen olemattoman alun oon vasta saanut tehdyksi. Valmista lopputulosta joudutte siis vielä jonkin verran odottelemaan. Ellei tästä sitten muodostu ikuisesti keskeneräinen projekti.

Siltä varalta, että tää joskus valmistuu, niin kysyisin teiltä ideaa: mitkä kolme väriä sä valitsisit vastaavanlaisen kuvion tekoon? Oli nimittäin vaikea valita, joten en ehkä pystyisi valkkaamaan enää uudelleen :)

Kuulumisia ja käyttökokemuksia

Muutama päivä taas vierähti ihan huomaamatta ohi. Kiirettä pitää ja tuntuu, ettei mitään saa aikaan. Facebookin puolella eilen kerroinkin, mihin ne kaikki arki-illat on kadonneet. Tänään oli kuitenkin pakko ehtiä myös blogin puolelle, ettei vieroitusoireet kasva liian suuriksi.

Päätin jo viikonloppuna omistaa yhden postauksen käyttökokemuksille. Mä oon nimittäin isommissa hankinnoissa melkoinen pähkäilijä ja vertailija. Saatan etsiä parasta vaihtoehtoa useita kuukausia ja silloin yks tärkeä juttu on käyttökokemukset, joita yksittäiset ihmiset jakavat ihan itse netissä. En nimittäin luota pätkääkään nettikauppojen omilta sivuilta löytyviin arvosteluihin tai kommentteihin.

Ensimmäisenä kiitettävän arvosanan saa noin 9 kuukauden ikäinen sohvamme. Adean Band on toistaiseksi ollut ihan täydellinen meille. Sohvaa etsin ja mietin lähes vuoden ja hinta kirpaisi älyttömän paljon. On nimittäin asunnon jälkeen mun elämäni toiseksi kallein ostos. 

Päälliset on pesty nyt kahteen kertaan. Tahroja on putsattu lähes joka viikko, mutta toistaiseksi kaikki on saatu myös poistettua. En toistaiseksi osaa sanoa mitään negatiivista asiaa. Ja hyvä niin. Mun vakaa aikomus on nimittäin katsella tätä sohvaa vielä noin 10 vuotta, kuten edellistäkin.

Toinen viime kuukausien iso hankinta on Carpet Vistasta tilattu olohuoneen jättimäinen matto. Mä en oo koskaan tilannut mattoa ulkomailta. Tai ylipäätään mitään näin kallista. Vähän pelotti, koska löysin netistä tosi vähän kokemuksia kyseisestä nettikaupasta tai sen tuotteista. Putiikin nettisivuilla palautteet on sellaista suitsutusta, että sekin herätti enemmän epäilyksiä kuin luottamusta. Keskustelupalstojen kommentit oli aikalailla "fiftysixty". Osa oli saanut priimaa, osa täyttä sutta.

Mä oon toistaiseksi ollut mattoon tyytyväinen. Toimitus oli nopeaa ja värikin vastasi nettikuvaa. Aluksi matto oli tosin paikoitellen vähän karhea ja pisteli jalan alla, mutta jatkuva imurointi on saanut ton ongelman poistumaan. Yhdet kahvit, parit jäätelöroiskeet ja muuta pientä on matosta jo onnistuneesti putsattu. Jännä nähdä, miten kestää pidempiaikaista kulutusta. 

Miten te teette päätökset kalliimmista hankinnoista? Onko siellä muita ahkeria "kokemusten googlettajia"? 

Koolla on väliä

Huh huh, mikä päivä... Ja eihän tää vielä ohi oo. Facebookin puolella kerroinkin, että oon taas aloittanut operaation "eroon turhasta". Aloitin kaappien ja laatikoiden koluamisen heti aamukahvin jälkeen, mutta homma on vasta alkutekijöissään. Tavaraa on lähtenyt roskiin, annettu eteenpäin ja huomenna kipaisen viemään osan kirpparille.

Oon yrittänyt samalla vähän siivota, jotta saisin vihdoin testata uuden mattohankintani. Paketti tosiaan saapui jo eilen, mutten kurkistanutkaan sisään ennen kuin tunti sitten. Nyt mun oli sitten heti napsittava muutama kuva, vaikkei matto ole vielä suoristunut ja keinovalossa kuvaaminen on syvältä. 

Tässä se nyt on. Suurin matto, mitä oon koskaan omistanut. Mun mielestä isompi on selkeesti parempi, mutta mitä mieltä te ootte? Onko koolla väliä? ;)

Koko mattoa on mahdotonta saada kuvaan. Strategiset mitat on sopusuhtaiset: 3m x 3m. Vaalea yksilö matkasi meille Ruotsista ja kaikki meni ok, vaikka jahkailin tilauksen tekemistä melko pitkään. Netissä firmasta oli melko eriäviä kokemuksia. Mulla ei ainakaan toistaiseksi ole valittamisen aihetta.

Kävin muuten tänään ihmettelemässä toistakin suurta juttua. Meidän lähikirpparin entiset yrittäjät avasivat tänään mielettömän kokoisen uuden kirppis/outletmyymälän. Siellä suurta oli ihmismäärän ja tavaramäärän lisäksi myös jonotukseen kulunut aika. Kyse ei suinkaan ollut hitaasta palvelusta, vaan älyttömästä ihmisryntäyksestä. Onhan huikea mesta. Harvemmin oon kirpparilla nähnyt liikenteenohjaajia ja ilmaista juomatarjoilua kassajonossa hikoileville asiakkaille. Täytyy mennä uusiksi, kunhan alkuryysis helpottaa. 

Nyt on mentävä jatkamaan hommia, että ehtii illalla hetken hengähtääkin. Koitan saada teille  lähipäivinä vähän laadukkaampaa kuvamateriaalia. Ihanaa lauantai-iltaa <3

Inspistä ja ideoita

..ja taas sitä mennään. On/off-virkkaajalle pärähti päälle taas inspis, kun fb-kirpparilta bongasin Oma Koppa-kirjan muutamalla eurolla. 

Sen verran on kuitenkin jäänyt noita keskeneräisiä projekteja, että kirjan ohjeisiin en heti pääse syventymään tekemisen merkeissä. Inspis kuitenkin iski välittömästi sillä seurauksella, että oon saanut käteeni jo kaks rakkoa ja peukalo on tutusti puutuneessa olotilassa. 

Tää kirjahan on ilmestynyt jo kauan sitten, mutten oo malttanut uutena hankkia. Vähän alkoi mietityttää, oisko musta tekemään joku vaate. En oo nimittäin koskaan saanut vaatekappaletta aikaiseksi kuin ompelukoneella. Vai lasketaanko yläasteen pariton sukka ja yksinäinen lapanen?

Tätä kirjaa kyllä voi ihan vain selaillakin.  Ideat on kivoja ja kuvat kauniita. Ehkä mä vielä mietin tota vaateasiaa sillä aikaa, kun yritän puurtaa keskeneräisen maton ja alkutekijöissään olevan pyykkikorin valmiiksi. Ei kai niissä nyt kovin kauaa voi mennä...