DIY: Trikoolakanat

Ei oo mikään salaisuus, että yritän aina säästää kaikissa hankinnoissa. En osta mitään ohjehinnalla, ellei ole ihan pakko. Tästä syystä kärkyn tarjouksia, ostan käytettynä tai teen itse. Nyt meillä on myös puoliksi itse tehdyt trikoolakanat.

Ostin Marimekon Tasaraita-kampanjasta yhden pussilakanan, kun sain siitä -20% selvää säästöä. Omasta kaapista löytyi tehtaanmyymälästä ostettu kolmen metrin pala samaa kangasta ja jokin aika sitten kirpparilta löytämäni vähän pienempi Tasaraita-kangas. Tänään päätin selvittää, saisiko paloista ommeltua toisen pussilakanan ja ehkä myös tyynyliinat.

Tarkistin alkuperäisestä pussilakanasta ompeleet ja mitat, jotta saisin toisesta mahdollisimman paljon samannäköisen. Kolmen tunnin mittaamisen, leikkaamisen ja ompelun jälkeen sain pedata sänkyyn ihan uudet lakanat. Tyynyliinoja sain kokonaisesta kankaasta vain kaksi, mutta yhdistelemällä parista palasta sain vielä yhden, jossa raidat tosin kulkevat toiseen suuntaan.

Kivalta ne tuntuu ihoa vasten, mutta vielä en osaa sanoa, millaista niissä on nukkua. Itse kuitenkin oon fiiliksissä jo pelkästään siitä, että sain kauan himoitsemani lakanat noin puolet halvemmalla.

Tein itse ja säästin

Tänään on ollut kummallinen päivä. Oon nimittäin ollut ihan koko päivän yksin kotona. En halunnut uhrata tätä harvinaista tapahtumaa kodin siivoukseen, vaan päätin pitkästä aikaa väkertää jotain. Niinpä kaivelin kangaslaatikon pohjalta viime joulun jälkeen alesta ostamani Marimekon Kuusikossa-kankaan ja hurautin siitä pari uutta tyynynpäällistä olohuoneeseen. Vetoketjut nappasin taas kierrätyshenkisesti vanhoista tyynynpäällisistä. Tässä systeemissä on kierrätyksen lisäksi se hyvä puoli, ettei päällisiä pääse kertymään kaappiin, vaan määrä pysyy aina vakiona. Kahdelle 50x50cm tyynynpäälliselle tuli hintaa 20€ ja kangasta itse asiassa vielä jäi yhden tyynyn verran.

Nostin myös Eno Studion lempparikynttelikön esiin. Kai se on myönnettävä, että talvi on tullut. Viime yönä satoi 10 cm lunta. Lämpötila on tosin ollut koko päivän plussalla, joten jännä nähdä, miten pitkään maa pysyy valkoisena.

Mukavaa sunnuntai-iltaa. Mä taidan kuitenkin uhrata nyt pienen hetken kotitöille :)

DIY: Lapsellisia juttuja

Viime viikolla meillä innostuttiin pienen tauon jälkeen uudelleen hamahelmistä. Tyttö oli löytänyt netistä idean koristelluista klemmareista, joita piti tietysti kokeilla. Kirjanmerkkeinä aika kivoja. Itse väkersin opettajien paketteihin minikokoisista hamahelmistä muffinssimagneetteja, joista kuitenkin onnistuin nappaamaan niin surkean kuvan, että taidan jättää sen julkaisun someen. Näin isolta ruudulta sitä ei kestänyt katsella. 

Vaatehuonetta penkoessani löysin kangasvarastoistani vielä yhden pienen palasen muumikangasta, josta ompelin omasta mielestäni söpön pussukan. Kuulemma kuitenkin ihan lapsellinen. Taitaa nykyään muumikuosit upota paremmin aikuisille kuin 8-vuotiaille :)

Kivaa alkanutta viikkoa. Täällä vietetään sadepäivää, mutta huomiseksi pitäisi kirkastua. Toivotaan, että aamulla paistaa aurinko koko maassa.

DIY: Lahjaksi opettajille

Kerrankin ajoissa opettajien pienten kevätmuistamisten kanssa. Haluttiin jälleen antaa jotain itse tehtyä ja käytännöllistä. Ompelin Marimekon Unikko-kankaasta pienet pussukat, jonne sujautettiin L:A Bruketin matkakokoisia tuotteita. Kortit on vielä askartelematta, mutta onneksi tässä on viikko aikaa.

Sain näitä väsätessä herätettyä kauan nukuksissa olleen ompelukärpäsen ja urakoin samalla useampia pussukoita erilaisista tilkuista, vaikkei itsellä todellakaan ole niille käyttöä. Taitaa käydä niin, että jokainen kesällä ojennettava lahja pitää sisällään jonkinlaisen pussukan :)

DIY: Ompelua jämätilkuista

Moikka. Ja hyvää vapun jälkeistä elämää. Toukokuu on vihdoin täällä, vaikkei sen saapumista edes mitenkään juhlistettu. Tai no, juhlistin vappua kaivamalla piiiiitkästä aikaa ompelukoneen esiin. Päätin aloittaa taas kertyneiden jämätilkkujen ja muiden ylijäämämateriaalien hyödyntämisen. Puolesta metristä kangasta saa muuten aikaan yllättävän paljon, kun käyttää jokaisen palasen hyväkseen.

Ostin aiemmin puoli metriä Marimekon Räsymatto- ja Siirtolapuutarha-kankaita. Molemmista ompelin yhden tyynynpäällisen, mutta muutama kymmenen senttiä jäi silti ylikin. Käytin jopa kapean Räsymatto-soiron pelkästään siksi, etten malttanut sitäkään heittää pois.

Kukkapussukkakin meni melkoiseksi taiteiluksi, mutta onneksi eri kangasta oleva pohja ja vuori eivät käytössä mihinkään näy. Vielä jäikin palanen Räsymattoa odottamaan seuraavaa ompeluinspiraatiota. Mitä muuta kivaa voisi pienistä kangastilkuista iänikuisten pussukoiden ja korien lisäksi ommella? Varsinaisiin tilkkutöihin ei meikäläisen taidot, hermot tai motivaatio riitä.

Postiin pettynyt

Tervehdys. Ja kivaa sunnuntaita. En oo taaskaan viikonloppuna saanut postailtua, mutta tällä kertaa mulla on oikeasti hyvä syy. Meni nimittäin taas suunnitelmat uusiksi Postin toiminnan takia. Mun oli tarkoitus poistaa viikonloppuna olohuoneen tv-seinän Lack-hyllyt, pakkeloida ja fiksata seinä ja kiinnittää lopuksi uusi hylly paikoilleen. Ei se nyt ihan niin sitten kuitenkaan mennyt. 

Hyllyn kannattimet olivat eri paketissa hyllylevyjen kanssa ja vain kannakkeet ovat löytäneet perille. Monipakettilähetykseni toinen osa seikkailee (toivottavasti) oikeassa kaupungissa, mutta täysin väärässä postissa. Saapumisilmoitukseen oli onnistuttu rustaamaan sen oikean postikonttorin nimi yhteystietoineen mun osoitetiedoiksi. Hieman ärsyttää. Näitä seinän poraamista vaativia sisustusprojekteja kun tekisi huomattavasti mieluummin silloin, kun oikeasti olisi aikaa ja energiaa myös siivota pöly ja muu moska kunnolla. 

Oon nyt sitten kuitenkin poistanut vanhat hyllyt ja fiksaillut seinää. Toivottavasti hyllykin löytyy lähipäivinä, jotta saisin tavarat paikoilleen.

Nyt meen aloittamaan illan jääkiekkomaratonin. Toivottavasti Leijonien U18-joukkue tuo illalla kultaa Suomeen!

DIY: Uudet tyynynpäälliset

Vihdoin on leikattu ja ommeltu. Sekä yksi polvi, että samanaikaisesti pari uutta tyynynpäällistä. Ensimmäiseksi mainittu operaatio oli onneksi laadukkaampi, mutta tyynyistäkin tuli ihan kivat. Hyödynsin projektissa jälleen vanhoista tyynynpällisistä säästetyt vetoketjut. Helppoa, nopeaa ja edullista pientä piristystä.

Mitäs teille kuuluu?

Sisustamista seitsemällä eurolla

Edulliset sisustusjutut on parhaita. Ei sen muutoksen tarvi aina olla jotain suurta ja kallista. Kummasti sitä vaihtelua saa myös pienillä edullisilla jutuilla. Ostin pari tyynynpäällistä Anttilan alesta. Kuviollinen harmaa maksoi 3€ ja vaalea korallinvärinen kotiutui 4 eurolla. Harmaat pellavapäälliset ompelin jämätilkuista, jonka vuoksi molemmissa on ylimääräisiä saumoja, mutta ei ne mua haittaa. Sulautuvat melko hyvin kankaan ryppyihin.

Nyt aion jättää sisustusjutut vähemmälle ja alan keskittyä juhannusjuttuihin. Täytyy vielä hankkia joku kiva pihapeli ja täyttää jääkaappi ruualla. Ensimmäinen vieras saapuu jo huomenna. Nyt pidän peukut pystyssä, että rankkasateista helteisiin seilaava säätiedotus jumittuu osoittamaan lämmintä ja aurinkoista juhannussäätä koko Suomeen.

Onkos sulla jotain kivoja juhannussuunnitelmia? 

DIY: Testiversio

Päätin ommella tytön opettajille pieniksi muistamiseksi pellavaiset pussukat, jonka vuoksi poikkeisin kangaskaupan palalaareja penkomaan. Ihan niin pientä palaa en löytänyt, joten kangasta jäi ylitse. Pitihän siitä sitten kokeilla jotain väsätä. 

Oon ihastunut kauan sitten pellavan, nahan ja vaalean puun yhdistelmään. Jotain sellaista piti sitten kokeilla. Onneksi kaappien kätköistä löytyi isän autoprojekteista ylijääneitä keinonahan palasia, joista ompelin jälleen yhden pussukan.

En oo koskaan ommellut minkäänlaista nahkaa. Ei ollut ihan helpoin homma tavallisella koneella. Nahkaa piti toisella kädellä työntää ja toisella vetää, jonka vuoksi suoran sauman ompelu oli ainakin mulle mahdoton tehtävä. Ihan kiva siitä silti tuli ja kelpaa omaan käyttöön. 

Onkohan keinonahan ompelu peruskoneella millään keinoin sujuvaa, vai pitääkö olla teollisuuskone? Jos jollain on joku huikea vinkki, niin otan mielelläni vastaan. Sekä kangasta, että nahkaa olisi vielä runsaasti jäljellä.

Iskeekö näiden materiaalien yhdistelmä suhun?

DIY: Kasvi kangaskoriin??

..ainakin hetkellisesti. Ompelin viikonloppuna kangaspussin viherkasville, mutta jotenkin se ei nyt vaan mun silmää miellytä. Joku yksivärinen kangas saattaisi toimia tässä paremmin, mutta sellaista markiisia ei mun kätköistä löytynyt. Tää kuosi valikoitui ihan siitä syystä, että laatikosta löytynyt palanen oli tarkoitukseen täydellisen kokoinen.

Eilen tää särki mun sisustussilmää niin pahasti, että tartuin pienen tauon jälkeen virkkuukoukkuun ja aloin väkertää omaa versiota aiemmin tyynyissä käytetystä Suomu-ohjeesta ruukkupussin muotoon.

Homma alkaa olla päättelyä vaille valmis, mutta jännästi mun inspis loppuu aina just siinä vaiheessa. Päättely nyt vaan on kaikkien lankahommien kettumaisin työvaihe. Odottelen illan inspiraation paluuta. Ehkäpä jo huomenna pääsen testailemaan, onko tää vaihtoehto yhtään ensimmäistä parempi. Ei oo helppoa tää sisustajan elämä :)

Mitäs teille kuuluu? Toivottavasti uusi viikko on startannut kivasti. Täällä on niin räntäsateista ja harmaata, että ilta kuluu erittäin kivasti just sohvannurkassa koukku kourassa tai kahvikupin ääressä sisustuslehtiä selaillen. 

DIY: Helpot pisarapenaalit

Ei tunnu huopapalat tästä taloudesta loppuvan, vaikka miten yritetään. Leikeltiin pari viikkoa sitten tytön kanssa pienimmistä paloista pisaroita ja ommeltiin hyvin suurpiirteisiä huopapussukoita värikynille. Mä en muutenkaan oo projekteissani turhan tarkka, mutta lapsen kanssa väkertäessä on aika siistiä, ettei tarvi edes pyrkiä ihan suoriin saumoihin. Tuleepahan persoonallisempia.

Pisarakuvion innoittamana tehtiin pussukoihin eri väriset pisarapäädyt, jotka ommeltiin lopuksi käsin paikoilleen suurpiirteisillä ja persoonallisen vinoilla pistoilla. Hyvin ovat kuitenkin kasassa pysyneet. Nyt jäljellä on enää kaikista pienimmät  huopatilkut, jotka taidan säästää korttiaskarteluihin. Huopaompelukset saavat mun puolesta tällä erää jäädä tähän.

P.s. Mulle on muuten iskenyt joku kummallinen sisustuskriisi. Tekis kovasti mieli hankkia jotain uutta pientä kivaa kotiin, kun joka putiikissa on alennusmyyntihoukutuksia. Samaan aikaan kuitenkin kaikki tavara ahdistaa ja oon karsinut tavaraa entisestään. Niinpä poikkean joka päivä jossain liikkeessä, hypistelen ja ihastelen ja poistun lopulta tyhjin käsin. Kotona sitten katselen ympärilleni ja haaveilen taas jotain pientä piristystä sisustukseen ja huokailen kyllästyneesti. 

Onko tähän olemassa joku lääke tai kotihoitokikka? Olenko ongelmani kanssa yksin? 

DIY: Lempilaukku(ko?)

Lupasin jokin aika sitten esitellä tarkemmin yhden joulukuun DIY-projekteista, joka ei blogin joulukalenteriin salassapitosyistä päätynyt. Mulla ei koskaan ollut tarkoituksena tästä erikseen postata, joten kuvat piti kaivella koneen roskakorista, koska laukkua ei meiltä enää kuvattavaksi löydy.

Laukun malli on kevyesti mukailtu Molla Millsin ekan virkkurikirjan "lempilaukku"-ohjeesta. Sovelsin kuitenkin toteutuksen aika lailla omasta päästä. Lankana ruskea Isoveli ja koukku numero 4. Varmuudella en enää muista silmukoiden määrää, mutta epäilisin noin 120. Tää on puhdas arvaus. Virkkasin spiraalimaisesti kiinteitä silmukoita siihen saakka, että muoto alkoi muistuttaa neliötä. 

Alareunan virkkasin umpeen samalla langalla ja tein kulmiin noin 12 cm sisäänotot. Näistä mulla ei valitettavasti oo mitään kuvia, enkä uskalla luvatta hyödyntää kirjan kuvia. Google varmasti kertoo enemmän, mutta nämä ovat siis ne päätyjen sisään ommellut kolmiot, joilla laukun pohja saadaan leveämmäksi ja laukku pysyy pystyssä.

Vuorikankaan leikkasin samoilla mitoilla laukun kanssa ilman saumanvaroja. Kangas löytyi omista kätköistä ja olikin riittävän jämäkkä pitämään laukun muodossa tyhjänäkin. Tällä lailla ommeltuna vuori sopi täydellisesti laukun sisälle. Mun mielestä on tosi hankalaa ommella vetoketjua suoraan kiinni virkattuun pintaan, joten päädyin ompelemaan kapean nauhan vetoketjun ja laukun yläreunan väliin.

Sopivia nahkavöitä kahvoiksi en löytänyt mistään. Lopulta luovutin ja käytin valmista nylon-hihnaa, jonka ompelin pariin kertaan kiinni. Ei niin kaunis tuolta sisäpuolelta, mutta varmasti kestävämpi käytössä. Lopuksi ompelin vielä homemade-nauhan vetoketjuun, jotta avaaminen ja sulkeminen sujuu helpommin. Perusvetoketjun vedin kun on äsyttävän pieni, jos laukkua yrittää availla vaikkapa hanskat kädessä.

Ellei mulla ois ihan liikaa laukkuja, saattaisin jonkin tän tyyppisen tehdä itsellenikin. Tän laukun haastavin osuus on vetoketjun ompelu, mutta voithan toki soveltaa tästä halutessasi sellaisen version, jossa vetoketju on korvattu tarralla tai magneettilukolla. 

DIY: Turhista tilkuista ja tyynynpäällisistä

Joulun ompeluprojekteista jäi useampia epäkäytännöllisen kokoisia kangaspaloja. Liian suuria pois heitettäväksi ja liian pieniä mihinkään järkevään projektiin käytettäväksi. Ihan kaikista tilkuista kun ei niitä patalappujakaan jaksaisi väsätä.

Siirtolapuutarhaa jäi molemmissa väreissä just sen verran, että niistä sai tyynynpäällisen toisen puolen. Mutta se toinen puoli pitikin sitten taiteilla vähän suuremmalla mielikuvituksen käyttämisellä. Kun tuli lähdettyä rennommalle linjalle,  niin päätin hyödyntää myös hankalan väriset (kierrätys)vetoketjut näihin.

Mutta eihän se sitten taas siihen jäänyt. Ratkoin nuhjaantuneista päällisistä lisää vetoketjuja uusiokäyttöön ja iskin kynteni vuosia hillottuun mittavaan markiisikangasvalikoimaani. Ompelin joskus vuosia sitten paljon laukkuja, joita varten hamstrasin kaikki Marimekon markiisikangaspalat, jotka eteen tulivat. Sinne ne sitten laatikon pohjalle jäivät.

Siinä ne kierrätyksen ja jämäpalojen hyötykäytön lopputulokset nyt nököttävät sileinä rivissä ryppyisellä sohvalla. Sain nimittäin eilen pestyä sohvanpäälliset ekaa kertaa kesän jälkeen. Yks tollanen suhteellisen suuri mystisesti ilmestyny tumma tahra keskellä sohvaa sai kummasti motivaatiotason nousemaan. 

Nyt aion heittäytyä sohvalle lukemaan pari postilaatikkoon kolahtanutta sisustuslehteä. Ehkä se sohvakin tasaantuu siellä alla.

P.s. Facebookissa jo kerroinkin päässeeni vihdoin lähes nykyaikaan. Mut löytää nyt Instagramista nimellä: AnnaKotikolmio. Nähdäänkö siellä(kin)?

DIY: Muffinssi-neulatyyny

MM-kisahuuma ja kultamitalijuhlinta vei koko eilisen päivän, enkä ehtinyt blogin pariin ollenkaan. Nyt on pulssi jo tasaantunut ja pumppukin kesti huippujännän matsin loppuun saakka. 

Huopapaloja ja langanjämiä on tällä kertaa käytetty johonkin oikeasti tarpeelliseen. Mä kun nykyään huristelen ompelukoneella yläkerrassa, mutta teen kaiken maailman käsinompelut alakerrassa. Neulatyyny on aina just väärässä paikassa, kun sitä tarvitsee. Väsäsin nyt lopultakin ihan omasta päästä muffinssi-neulatyynyn. 

Täytteenä käytin kaikki yli jääneet pienet huopasilput sekä yhden tytön vanhan parittoman pieneksi jääneen villasukan. Tykkään siitä, ettei neulatyynyn täyte ole vanua, johon silmäneulat uppoavat helposti liian syvälle. Tämmönen vähän kovempi täyte pitää ohuetkin neulat hyvin pinnalla.

Varsinaista ohjetta mulla ei (yllättäen) tälläkään kertaa ole. Vuoka syntyy helposti esimerkiksi juomalasia apuna käyttäen ja pallon virkkausohje sovellettavaksi löytyy vaikkapa täältä. 

DIY: Kuumailmapallo-mobile

Hyvää alkanutta vuotta! Meillä taivaalle ilmestyi uuden vuoden kunniaksi neljä kuumailmapalloa. Nää liittyvät projektiin "materiaalivarastojen tyhjennys". Tuntuu vaan siltä, ettei tuo huopapino pienene yhtään, vaikka oon viikon niistä väkertänyt.

Käsin ompelu ei kyllä oo mun vahvuus. Tikkaukset on melko kammottavia verrattuna siihen alkuperäiseen kuvaan, jonka googlen kuvahaulla löysin. Mobilelle ei meillä oo ollut tarvetta enää moneen vuoteen, mutta ikkunalle ripustettuna nuori neiti kelpuutti kuumailmapallot huoneeseensa. Korit on jo täytetty Minion-hahmoilla.

Näiden tekeminen oli helppoa, mutta tuskallisen hidasta. Koneella ommellen ois mennyt joutuisammin, mutta näitä tuli väsättyä sohvalla telkkarintuijottelun lomassa, joten alkuperäisen mallin käsinompelu oli tilanteeseen toimivapi ratkaisu. 

DIY-Joulukalenteri 20/24

Viimeisiä viedään. Enää neljä yötä jouluun. Iik!

Nyt kun kaikki pienet muistamiset ja joululahjat alkaa olla paketeissa, on aika väsäillä jotain myös niille, jotka ei toiveitaan ääneen esitä. Tänään luukusta paljastuu helppo koiranpeti. Aiemmin vanhasta yöpaidasta tehty peti on nimittäin kulutettu puhki jo kauan sitten.

Paremman koirankorvikkeen puutteessa sain lopulta luvan käyttää mallina Iia-nallea.

Tää menee minikokoiselle koiralle, mutta jokainen voi soveltaa tarpeisiinsa sopivan koon. Leikkasin kankaasta 2 kappaletta 30x40cm paloja ja pyöristin kulmat. Lisäksi leikkasin yhden palan, jonka leveys noin 25 cm ja pituus pohjan ympärysmitan mukaan, eli tässä tapauksessa noin 140cm. 

Ensimmäinen pohjaosa asetellaan oikea puoli päälle päin. Tämän päälle pitkulainen osa kaksinkerroin pituussuunnassa käännettynä. Tämä käännetään kaksinkerroin nurjat puolet vastakkain. Ja lopuksi päällimmäiseksi toinen pohjaosa nurja puoli päällepäin. Koko nelinkertainen kangaskasa ommellaan yhteen kerralla. Itse hurautin saumurilla, mutta suora ommel + siksak toimii ihan yhtä hyvin. Lopuksi jätetään 10-15 cm ompelematta kääntö- ja täyttöaukoksi. 

Täytteenä käytin vanhojen tyynyjen pestyjä vanuja ja kääntöaukot ompelin kiinni käsin. Koko hommaan meni aikaa noin 30-45 min. Tuli puuhailtua muutakin samalla, joten kellotus ei oo kovin tarkka. Näin pieni peti menee helposti sellaisenaan myös pesukoneeseen. Isommalle karvakamulle voisi olla käytännöllistä ommella pohjaan vetoketju ja käyttää pohjaosassa täytteenä erillistä tyynyä, jotta osat voi pestä erikseen.

DIY-Joulukalenteri 15/24

Huh huh... Myöhäiseksi meni tällä(kin) kertaa, mutta ehdinpäs kuitenkin. Tänään on poljettu ompelukonetta ja saumuria kaasu pohjassa ja pikkujoululahjapaketteihin on valmistunut useampi helppo kangaskassi. 

Taas sain käyttöön kivasti kankaita, joita en oo voinut vastustaa. Yleensä oon ommellut kahvat samasta kankaasta, mutta tällä kertaa päätin oikaista siinä hommassa. Ostin joskus kirpparilta ison rullan nylon-hihnaa, josta tein kaikkiin kasseihin kahvat. Yllättävän paljon säästyi aikaa tällä fuskauksella.

Tällä systeemillä kangaskassien ompelu onnistuu ihan keneltä tahansa. Ei tarvitse osata mitään muuta kuin ommella suoraa saumaa. Tuon hihnan päät tosin kannattaa sulattaa ennen ompelun aloittamista, ettei ala purkaantumaan. Mitat ja mallin voi soveltaa ihan oman maun mukaan.

Mä oon kyllä jo alkanut miettimään, että kenelle mä nämä kaikki lahjapakettiin käärin. En oo nimittäin sen kummemmin suunnitellut tai miettinyt määriä, vaan päätin koota paketit sen mukaan, mitä oon saanut aikaiseksi. Loogista, eikös? :)

Hävikkiäkin tosin syntyy, kun nuori neiti keksii jokaiselle mun teelmökselle jonkin oman käyttötarkoituksensa. Eilen omittiin jumppakassi ja nyt pitää saada kangaskassi, jonne sen jumppakassin voi laittaa. Looginen ajattelu selvästi periytyy. 

DIY-Joulukalenteri 14/24

Mielikuvitukseton ja tylsä lahja? Ehkäpä niin, mutta joskus näihinkin on sorruttava. Mä en kovin usein osta lahjakortteja, mutta isompien lasten lahjojen kohdalla se on usein se ainoa oikeasti osuva lahja. Nykyään tuntuu jo oman 7-vuotiaankin maku olevan tavaroiden ja vaatteiden suhteen niin tarkka, ettei ilman tarkkoja tuote- ja ostopaikkatietoja uskalla ostaa yhtään mitään.

Koska yritän aina ujuttaa lahjaan myös jotain persoonallisempaa ja ehkä käyttökelpoista tai tarpeellistakin, päädyin tällä kertaa ompelemaan parin lahjakortin ylle jumppapussit Marimekon ihanasta Huhuli-kankaasta, jonka löysin puoleen hintaan palalaatikosta.

Muistan vieläkin ommelleeni aikoinaan kolmannella luokalla käsityöpussin tällä ihan samalla tyylillä, joten tää onnistuu ihan keneltä tahansa. Pelkkää suoraa saumaa ja narun pujottelu hakaneulalla. Sisältö lienee päällistä mieluisampi, mutta toivottavasti molemmat päätyvät käyttöön. Teini-ikäisillä varmaan joutuu vaihtamaan jumppapussin kuitenkin meikkipussiin.

DIY-Joulukalenteri 13/24 +Blogivaasa @Marimekko

Viime maanantaina vietettiin kivaa shoppailuiltaa Vaasan Marimekossa Blogivaasan ihanien naisten seurassa. Tässä on sellainen yhdistelmä, ettei sillä voi mennä pieleen. Marimekkorakkaus on ja pysyy ja blogikollegoiden kanssa meillä nyt vaan on kivaa melkein missä tahansa. 

Joulukalenterin takia on hankalaa blogata asioista ihan ns. normaalilla tyylillä. En halua esitellä ostoksia, etten pilaa lahjansaajan yllätystä. Kuitenkin haluan jollain aasinsillalla nivoa yhteen tuon kivan illan ja joulukalenterin DIY-jutun, joten tällä kertaa luukusta paljastuu Marimekon kankaista ompelemiani patalappuja.

Oon onnistunut joulujuttujen myötä käyttämään nyt noin 1,5 m Marimekko-kangasvarastoistani. Aion vielä käyttää ainakin 2. Ja silti mun ei ihan hetkeen tarvitsisi ostaa palaakaan kangasta. Onneksi joskus voi ostaa, vaikkei tarvitsisikaan :)

Patalappuja tuli tehtyä reilusti enemmän, mutta minimoin ilonpilaamisen mahdollisuuden ja esittelen vain osan. Sisään laitoin huopalevyn, joita tuli jokin aika sitten hankittua se iso pino. Näissä ei onneksi huovan värillä ollut väliä.

Ja tuo Sarpanevan pata. Se on mun joululahja mulle. Hyödynsin kuponkiedun ja säästin satasen. On se ihana ja monikäyttöinen. Olisin varmasti voinut elää ilmankin, mutten pystynyt vastustamaan. Tässä tapauksessa lahja teki onnelliseksi sekä antajan, että saajan. 

Kiitos vielä Blogivaasan naisille jälleen kivasta seurasta sekä Marimekon myymälän väelle mukavasta illasta tarjoiluineen. Näitä kuva-arkistoja selaillessa saa väkisinkin väriä pimeyteen.

DIY-Joulukalenteri 5/24

Viidettä viedään. Nyt jo tiedän, että näistä erilaisia variaatioita on tulossa myöhemmin lisää. Ihan siitä syystä, että päätin jälleen tuhota kaikki jämälangat erilaisiin projekteihin. 

Yksinkertaisuudessaan tein vain näin: virkkasin ympyrän. Ohjevideo löytyy mm. täältä, mutta netti on pullollaan erilaisia ohjeita. Kun ympyrä oli mun mielestä sopivan kokoinen jatkoin 5-6 kerrosta lisäämättä silmukoita, jolloin teelmös sai "kuppimaisen muodon". 

Tein toisen samanlaisen ja ompelin väliin vetoketjun. Sen jälkeen koristeet oman maun mukaan ja lopuksi ommellen tai virkaten palat toisiinsa kiinni.

Halusin hyödyntää näihin muutakin kaapeista löytyviä juttuja, joten eriparinapit ja huopapalaset päätyivät käyttöön. 

Ellei virkkaus oo sun juttu, niin näitä voisi tehdä tosi helposti kokonaan huovastakin. Lyhyen vetoketjun ompelee hetkessä käsinkin. Kivan leppoisaa ja helppoa hommaa tv:n katselun lomassa. 

Ajattelin sujauttaa pussukoihin vähän herkkuja ja vastaanottajalle sopivan lahjakortin. Helppoja lahjoja ihmisille, joilla on jo kaikkea.