.

tiistai 10. maaliskuuta 2015

Ne pienet asiat



Kun meillä katselee ympärilleen, ei periaatteessa mistään huomaa tavaran vähentyneen reippaasti parin viime viikon aikana. Suurin muutos on tapahtunut kaapeissa ja laatikoissa. Meillä on esillä edelleen ihan saman verran tavaraa kuin ennen raivausta.



Eron huomaa vain niistä pienistä jutuista. Siitä, ettei eteisessä ole purkkeja ja purnukoita hyllyn päällä, kun niille on raivattu tilaa kenkälaatikostosta. Uten Silo ei pursuile alennuskuponkeja, taiteltuja piirustuksia ja muuta laukun pohjalta pelastettua lippua ja lappua.

Tällä hetkellä meillä näyttää paremminkin siltä, että tavaraa ois tullut reilusti lisää ja kaaos on tuplaantunut. Ikean pahvilaatikosta on maalattu sormiväreillä neiti O aidossa koossa. Littana tyttönen kuivuu keskellä eteisen lattiaa. Roskapusseja ja pyykkiä tuntuu olevan joka huoneessa. Mutta kun tää kaaos on selätetty voin todeta kaksi asiaa: 
  1. Meillä ei ole kuuteen vuoteen ollut näin vähän tavaraa.
  2. Meillä ei ole koskaan ollut näin paljon säilytystilaa.
Aika ihana yhdistelmä. Vai mitä mieltä olette?


4 kommenttia :

  1. Tavarasta luopuminen ja kaappien tyhjentäminen on mielestäni suorastaan terapeuttista. Paljon helpompi olla ja elää kotona, kun tavarat ei vyöry niskaan kaapeista. Vein juurikin tänään vaatekuorman kirpparille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta. Tää tavarasta luopuminen saa vaan aikaan melkoisen kaaoksen. Pian 2 viikkoa eletty jatkuvassa roskapussi ja jätesäkkikaaoksessa, mutta kunhan nää on täältä pois kannettu on taas helpompi hengittää.
      Mun kirpparipöytä saa vielä olla pari päivää ja toivon, ettei paljon tarvitse kantaa takaisin.

      Poista
  2. Todellakin voin yhtyä tähän kirjoitukseesti ja edelliseen kommenttiin! Tuntuu jopa että hengittäminen ja ihan vaan oleminen olisi helpompaa kun tavaraa saa vähennettyä. Nykyään olen oppinut harkitsemaan jo ostovaiheessa aika tarkkaan sen tarvitsenko ja kaipaanko jotakin tavaraa todella ja minkälainen elinkaari sillä on. Onko helppo hävittää, kierrättää jne. kun siihen joskus kyllästyn. Elämänmittainen projektihan tämä osaltaan on, mutta todella hyvällä alulla ollaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin ostan tavaraa melko maltillisesti, enkä kyllä tunnustaudu hamstraajaksikaan. Meidän ongelma on ensisijaisesti ollut säilytystilan puute ja se, ettei mun kankaille, askartelukamoille jne oo koskaan ollut mitään kunnollista paikkaa, vaan niitä on säilötty ympäri kämppää.

      Yllättävän paljon tilaa vie kuitenkin valokuvat, kirjat, tyttären askartelut ja muut muistot vuosien varrelta sekä vieraspatjat, vaihtomatot yms. Vaikka aika lailla minimissä mennään näidenkin suhteen, niin tila ei vaan meinaa riittää,, kun ulkovarastoon ei näistä voi viedä mitään.

      Nyt kaappien ja vaatehuoneen tilanne on kuitenkin jo hurjan paljon parempi kuin pari viikkoa sitten, vaikka puolet sängynaluslaatikoista on vielä tyhjillään :)

      Poista