.

lauantai 31. elokuuta 2013

Rumia purkkeja



Sorruin taas shoppailemaan, kun edelleen halvalla sai. Eilen kannoin kotiin mm. metrin hopeista dc-fixiä. Onneks meiltä löytyy aina sen verran rumia purkkeja varastosta, että pääsee heti testailemaan ostoksiaan. 

Tää hehkee keraaminen koirapurkki on mun vanha. Halusin tän joskus, kun mopsin kuvalla varustettua ei ollut. Tyttökään ei tästä digannut, joten tää päätyi mun ensimmäiseksi uhriksi.




Nopealla tarkastelulla luulin purkkia ihan suoraksi, muttei se sit ollutkaan. Jouduin vähän säätämään, koska alareuna jäi kupruille. Vetäisin siis viillot alareunaan, jotta sain kurput tasoitettua ja teippasin päälle kapean suikaleen. Kaukana täydellisestä, mutta kelpaa (ainakin toistaiseksi).




Sinne se päätyi vessan Stringiin muiden kiiltävien purkkien seuraan.




Päätin sit samalla vaivalla tuunailla pari karkkipurkkiakin.




Ei paljon iisimpää askartelua vois olla. Leikkasin reunat ihan tasan purkin reunojen kanssa. Paljon siistimpi lopputulos ja helpompi toteuttaa kuin se, et noi reunat kääntäis purkin alle ja sisälle.




Onneks näille ei ollut mielessä minkäänlaista paikkaa tai käyttötarkoitusta. Sain just kuvat napattua, kun alkoi perinteinen kysely siitä, voisko nuori neiti saada nää purkit. Tai ees toisen. Lupasin molemmat, jos keksii näille jotain järkevää käyttöä.




Sain näihin kulutettua ehkä viidesosan rullasta. Mitähän muuta tällä kiiltävällä vois tuunailla?



perjantai 30. elokuuta 2013

Anna and Anna



Tän postauksen kirjoittaminen on mulle eräänlainen tähtihetki ja lyhyen blogiurani merkkipaalu. Kyseessä on Kotikolmion ensimmäinen yhteistyöpostaus.

Blogiani seuranneet ovat varmasti huomanneet mun oman halun tuunata ja kierrättää tarpeetonta erilaisten projektien ja ideoiden muodossa. Sen vuoksi meinasinkin pudota tuoliltani, kun idearikas kaimani otti yhteyttä ja ehdotti yhteistyötä.




Monille teistä and, eli Anna Nygård Design onkin jo varmasti tuttu käytännöllisistä ja kauniista punotuista koreistaan. Nämähän eivät suinkaan ole mitä tahansa koreja, vaan materiaalina on käytetty vanhoja sälekaihtimia; ekologista, toimivaa ja kaunista. Yksinkertaisesti nerokasta.




Uutena ideana Anna on keksinyt lisätä koreihin kauniit puukannet, joka tekee niistä vieläkin monikäyttöisemmät. Ja vaalea puu sopii kokonaisuuteen loistavasti.

Ei varmaankaan tule yllätyksenä, että päätin sijoittaa korit työpisteelle säilömään askartelutarvikkeita. Nää sattuivat kokonsa puolesta olemaan ihan täydelliset meidän teippivarastolle.

Isompaan mahtuivat kivasti äidin "tylsänväriset"...




..ja pienempään tyttären "sateenkaarenväriset" teipit.




En muuten pystyisi valitsemaan, kumpi väri on kivempi. Onneksi mun ei tarvinnut valita värejä tai edes just näitä tuotteita itse. 




Harmaa-valkoinen väritys inspiroi teippaamaan myös vieressä nököttävän tee-se-itse johtopiilon samaan värimaailmaan. Alkoi se musta näyttää turhan tökeröltä ja raskaalta.




Kannattaa muuten käydä klikkaamassa itsensä tykkääjäksi myös Annan Facebook-sivuilla [klik].
Siellä pääset kurkistamaan työhuoneelle ja näet uusimmat tuotevariaatiot ensimmäisten joukossa. Tää kierrätysmateriaali näyttää nimittäin taipuvan näppärissä sormissa vaikka millaisiksi säilyttimiksi.




Voin ihan käsi sydämellä sanoa, etten oo ikinä ennen nähnyt näin hienoa sälekaihdinta :)
Käykää ihmeessä katsomassa tuotteita, värivaihtoehtoja ja käyttötarkoituksia myös kotisivuilla [klik] 

Näin kivat kierrätysideat on enemmän kuin tervetulleita. Mä kyllä luulen, et meille vois kotiutua vielä pari muutakin käytännöllistä juttua, kunhan osaan päättää, et mitkä.

Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua teille jokaiselle <3





torstai 29. elokuuta 2013

DIY: 7 minuutin ilmoitustaulu



Sain vihdoin purettua pari jo vuosi sitten seinältä otettua kangastaulua irti pohjistaan. Alla oli tollanen canvastaulu, joka oli jo vähän käytössä kärsinyt. Olin jo laittamassa taulua vaatehuoneeseen, kun se iski. 

Ei se ollut toi vasara, vaan ystäväni inspiraatio. Vasara iski vasta vähän myöhemmin. Kahdesti. 




Visio tuli ihan samantien. Ja tarvikkeetkin oli sopivasti lähellä. Kello näytti silloin 18.35 (sekunteja en huomannut katsoa.

Mitat ja suunnittelun päätin unohtaa ihan kokonaan. Ihan fiilispohjalta kieputin kuminauhaa ympäri ristiin ja nidoin takaa reunoihin kiinni.




Napsaisin kolme eri pituista pätkää nauhaa, pujotin jokaiseen klipsin ja nidoin nekin taakse ylärimaan kiinni.




Meinasin ensin laittaa tähän myös pari Granitista ostamaani kirjoitusalustaa (ison ja pienen) ja laitoin niitä varten naulat.

Alustat teki tän hässäkän kuitenkin jotenkin raskaaksi ja päätin jättää ne kuitenkin pois. Sovelsin ja laitoin nauloihinkin klipsit ja tökkäsin vielä tässä vaiheessa täysin toimettomat pyykkipojat ympäri taulua kuminauhaan kiinni.




Ja näin mulla on uusi ilmoitustaulu. Kello oli muuten tossa vaiheessa 18.42. Noi kaikki tavarat oli silloin jo paikoillaan, eli en mä hirveesti harkinnut tuota asetelmaa. Nappasin mukaan vaan sopivasti käsivarren päässä sijainneita juttuja.




Nyt tää siis roikkuu työpisteellä. En viitsinyt siitä ottaa laajempaa kuvaa, kun tän pöydän raivaamiseen saattaa mennä vähän pidempään kuin se 7 minuuttia.

Ehkä pitää nyt tehdä vielä joku toinenkin pikainen projekti, kun kaikki tarpeellinen on sopivasti levitettynä tähän ympärille. Siivoilen sitten, kun inspiraatio on hellittänyt otteensa tai päättänyt suunnata mun energian vihdoin johonkin järkevään ja hyödylliseen.

Kivaa loppuiltaa :)





keskiviikko 28. elokuuta 2013

Dc-fixattuja ongelmia



Järjestelin eilen tytön huoneen joka ainoan marmorikuulan, kynän, pampulan ja kaiken muun omille paikoilleen. Samalla nousi taas pintaan tarve rauhoittaa tota värien, kuvien ja lelujen iloista sekamelskaa edes vähän. Niinpä ajattelin tehdä sen, mitä tehtävissä on, eli tuunata vähän Ikeaa.

Lipasto säilöö kaikki sisävaatteet mekkoja lukuunottamatta. Värikirjo on laaja, kuten lipastosta näkee.




Saman sarjan kaappi puolestaan säilöö kirjoja, isompia leluja, laukkuja, nukkekodin ja muuta epämääräistä tavaraa. Näkymä ei näiden ovien läpi oo ihan niin paha kuin lipaston, mut vois se kivempikin olla.




Niinpä tein tänään pikavisiitin (taas) Sinooperiin. Tarkoituksena oli ostaa muutama metri valkoista dc-fixiä, mut tietenkin se oli loppu. Mähän ei kuitenkaan pystynyt tän ajatukseni kanssa odottamaan, vaan keksin pikana plan B:n.

Ostin pari metriä vaaleaa puukuvioista versiota, jonka oletin olevan taustaltaan valkoinen ja päätin teipata noi sisäpuolelta, jolloin kuviointi ei haittaisi. Onneks se tosiaan osoittautui valkoiseksi.




Teippailin laatikot ja ilme rauhoittui kummasti. Kyllä se kiiltävämpi valkoinen ois ollut kivempi, mut toisaalta toi sisäpuolelta teippaaminen on varmaan pitkäikäisempi ratkaisu ja pysyy paremmin siistinä.




Kaapin ovea sisäpuolelta katsoessa oon ihan tyytyväinen, etten päättänyt laittaa tota puukuviota näkyviin.




Nyt ei kaapistakaan näy enää lelut läpi. Menee kyllä hetki, että silmä tottuu näihin. Melko paljon muuttui molempien huonekalujen ulkonäkö näinkin pienellä tuunauksella.




Dc-fixiä jäi taas sen verran reilusti varastoon, että saan alkaa miettimään seuraavia käyttökohteita.

Kivaa keskiviikkoa jokaiselle. Mä taidan seuraavaksi hyökätä pyykkivuoren kimppuun.




tiistai 27. elokuuta 2013

Kun halvalla saa...



Mainonnan orja täällä taas terve.

Aamun lehdestä bongasin tarjoushaukkana Sinooperin ilmoituksen. Kaikki myydään pois -40% alennuksella. Eipä tarvi paljon arvailla, missä ruokatuntini vietin.

Vaasan Sinooperissa on nykyään erillinen sisustusosasto, jossa on usein kivoja sisustustarroja, lyhtyjä, kynttilöitä ja muuta mukavaa, mutta toki mua se askarteluvalikoimakin kiinnostaa.

Onneks tonne pystyy kipaisemaan vaikka huomenna uusiks, koska en nyt tähän hätään osannut ajatella, mitä kaikkea muka tarvitsisin. Niinpä ostelin vaan kaikkea pientä kivaa, jota halvalla sai.




Tytölle tarra-arkki ja nätti muistikirja. Meillä nää on kovassa käytössä ja aina mieluisia ylläreitä. Taitaa olla geeniperimän syytä. Tietysti päätin vetää hihasta perinteisen "lahjonta"-kortin, eli nää saa vasta sitten, kun huone on siivottu.




Itselle nappasin yhden vähän kolhiintuneen kynttilänjalan, joka kaipaa vaan hellää huolenpitoa ja pientä tuunausta.




Lisäksi oli pakko ostaa mustavalkoinen toimistotarvikesetti, vaikken todellakaan näitä kaikkia tarvi, mutta silloin pitää ostaa kun halvalla saa, eikös?








Nää kaikki ostokset maksoivat yhteensä tasan 5€. Siis oikeesti, eihän tolla rahalla oo nykyään tottunut saamaan yhtään mitään.

Jonain toisena päivänä aion täydentää ainakin dc-fix varastoni tuolta samaisesta putiikista. Myös teippejä, liimoja ja siveltimiä täytyy käydä hakemassa ja mitata ulko-oven ikkuna mahdollista sisustustarrahankintaa varten.

Askartelukaupan loppuunmyynti on kyllä tuunaajan taivas :)




maanantai 26. elokuuta 2013

Vielä tarkenee



Täällä on nautittu viimeinen viikko ihanasta loppukesän lämmöstä. Viime viikolla imuroin ja pesin terassin varmaan viimeistä kertaa tälle vuodelle. Aika haikeeta, koska syksy ja talvi ei todellakaan oo mun juttuja. 




Sen verran oon kesän loppumiseen ja ilmojen viilenemiseen valmistautunut, että siirsin kaktukset sisätiloihin. Selvisivät vaan kesästä hengissä lyhdyissä.




Pimeyttä on alettu torjumaan valosarjan lisäksi kynttiläröykkiöllä, mutta lyhtyihin en oo vielä kynttilöitä laittanut.  Sekin on toki pian edessä.




Pari kesäkukkaa sinnittelee vieläkin hengissä. Ei oo tällaista mulle ennen sattunut. Nyt piti vaan siirrellä ne paremmin aurinkoon.




Lepakkotuoli on saanut tänä kesänä nauttia riittävästi auringosta ja sen kyllä haalistuneesta päällisestä huomaa. Ei se itse asiassa tässä kuvassa ihan niin pahalta ees näytä.




Kynttilät auringonpaisteessa näyttää jotenkin hassuilta mut saavat nyt olla tossa, koska lyhdyissä aurinko vielä sulatti steariinin pitkin pohjaa.




Pakko oli napsia pari vihreää takapihakuvaa. Vielä näyttää kesäiseltä. Mä voin näitä sit talvella katsella viltin alla villasukat jalassa, kun takapihaa peittää parimetrinen lumikerros (tuli vilu pelkästä ajatuksesta).




Tänään oli ensimmäinen lomanjälkeinen työpäivä. Aamulla laahustin kahvimuki kourassa sumun läpi kaulahuiviin kietoutuneena töihin. Asteita oli +12 ja näkyvyys muutama metri.

Onneksi nyt taas aurinko paistaa ja tarkenee ilman takkia. Kivoja aurinkoisia ilmoja on tänne luvattu vielä useampi päivä, joten yritän karistaa päästäni syksyiset ajatukset ja nauttia auringosta.




Onko siellä ruudun toisella puolella muita, joita kesän loppuminen ja saapuva syksy ahdistaa? Mä voisin ihan hyvin elää pelkkää kevättä ja kesää vuorotellen vuoden ympäri :)





sunnuntai 25. elokuuta 2013

Syteen tai saveen




Mun kuvissa on jo useampaan kertaan vilahdellut noi Lagerhausin mustavalkoiset kassit. Ostin viimeks pari lisää, koska nää nyt vaan on kivoja, monikäyttöisiä ja tosi halpoja. 




Päätin kuitenkin ottaa riskin ja kokeilla yhden kassin tuunaamista, koska nää on melko isoja ja mua aavistuksen häiritsee toi molemmilla sivuilla oleva teksti. 





Eipä sit muuta kuin purkamaan ompeleet ja kassi paloiksi. Ajatuksena oli siis poistaa noi reunakappaleet kokonaan ja kursia sit kassi uudelleen kokoon.




Alapuolella olevat "vinonauhan korvikkeet" ajattelin käyttää uudelleen ja ommella kassin reunat siihen kiinni.
Ja ihan summissa leikkelin pohjaan tollaset "lipareet", että kassi pysyis jatkossakin pystyssä.




Yritin ommella mahdollisimman kauas vanhoista rei`ístä, että pysyis paremmin kasassa. Sen vinonauhan jouduin toki ompelemaan vanhoista rei`istä, että näytti siistimmältä.




Lopuksi teippasin vielä saumojen yli. Näyttää vähä siistimmältä kuin mun hienot käsinompelut.




Kyllä siitä kassi vaan tuli, vaikka vähän jännitti. 




Harmi, että kivoja säilytysjuttuja on nykyään niin paljon, ettei kaikille keksi edes käyttötarkoitusta. Tääkin kassi pääsee nyt säilömään niitä muita Lagerhausin kasseja. Eiks oo järkevää? :)





Tänään loppuu sit loma ja aamulla kello soi kuudelta. Vielä en ala ahdistumaan, mut varmaan ilta menee stressatessa. Mä olisin voinut lomailla vielä muutaman viikon pidempään.

Kivaa sunnuntaita :)



lauantai 24. elokuuta 2013

DIY: pyyhenipsut ja johtopiilo



Mulle on loman viimehetkinä iskenyt joku järkky "tee se itse-vimma". Kai se johtuu siitä, et töihinpaluun myötä ei taas oo aikaa toteuttaa kaikkia ideoita samalla lailla kuin lomalla. 

Mä tein aikoinaan rempatessa idioottimaisen ratkaisun vessan ja kylppärin naulakoiden suhteen. Nää ei nimittäin todellakaan toimi käytännössä, eikä kivoja korvaajia oo tullut toistaiseksi vastaan. Näissä ei pyyhkeet pysy, vaan on pakko käyttää niitä rumia nipsuja pyyhkeissä.





Onneksi kivemmat nipsut on helppo tehdä. En vaan oo aiemmin saanut aikaiseksi. Kuvaan otin tarkoituksella tuon punaisen ruman nipsunkin :)
Pala nahkaa, pari verhonipsua ja bikinien mukana tulleet äärimmäisen epämiellyttävät ketjuolkaimet.




Vähän saksimista ja vääntämistä ja pyyhenipsu on valmis. Leikkasin tarkoituksella nahkaan vain tollaiset viillot, että pysyis mahdollisimman hyvin kiinni olemattomassa naulakossa.




Eihän tääkään mikään maailman hienoin tekele oo, mut kun tossa on katellut jo pitkään punaista ja vihreää nipsuhässäkkää, on mikä tahansa vaihtoehto parempi.




Tää on kuitenkin vain väliaikaisratkaisu ennen kivan naulakon löytymistä. Ihan niinkuin nää naulakot, jotka on nyt olleet väliaikaisia 5,5 vuotta.




Tein samalla energialla toisenkin väliaikaisratkaisun, kun puista lehtikoteloa ei oo missään tullut vastaan. Mähän aiemmin piilotin työpisteen jatkojohdon ja piuhat puiseen lehtikoteloon, mutta meillä oli vain mun tuunaama versio, joka ei ihan mun silmää tossa tarkoituksessa miellyttänyt.

Onneksi heivasin keväällä varastoon Steltonin pahvilaatikon, joka oli just sopiva tarkoitukseen. Reikä terävällä veitsellä etukulmaan...




..ja taakse kolo johtoa varten. Jatkojohdon sai pujotettua laatikon sisään pohjan kautta laatikkoa rikkomatta.




Johdot nippuun laatikon sisälle ja pistokkeet ulos etureiästä.




Lopuksi vetäisin vielä tekstin peittoon mustalla washilla. Koko operaatio vei aikaa noin 5 min, joten nyt voikin alkaa miettimään seuraavaa projektia.




Aurinkoista lauantaita kaikille. Täällä on ainakin kelit enemmän kuin kohdillaan. Oiskohan ulkona jotain kivaa projektia tehtäväksi?